Järvet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa järviksi on tulkittu vähintään 10 ha:n kokoiset pintavesialtaat. Luokittelu mukailee varsin pitkälle vesienhoidon järjestämisestä annetun lain vuonna 2006 vahvistettua pintavesityypittelyä. Uhanalaisuusarvioinnissa keskeisiä eri järvityyppejä erottavia tekijöitä ovat olleet järvialtaan koko, mataluus, humuspitoisuus, luontainen runsasravinteisuus tai kalkkivaikutteisuus, voimakas pohjavesivaikutus sekä sijainti tunturialueilla.

Järvistä on uhanalaisuusarvioinnissa erotettu 13 luontotyyppiä: Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, suuret vähähumuksiset järvet, matalat vähähumuksiset järvet, pienet humusjärvet, keskikokoiset humusjärvet, suuret humusjärvet, matalat humusjärvet, runsashumuksiset järvet, matalat runsashumuksiset järvet, Pohjois-Lapin järvet, runsasravinteiset järvet, runsaskalkkiset järvet sekä voimakkaasti pohjavesivaikutteiset järvet.

Esimerkkinä runsasravinteiset järvet

Runsasravinteinen järvi.
Onkivesi, Pohjois-Savo. © Kuva: Antti Kanninen.

Luonnehdinta: Luontaisesti runsasravinteiset järvet ovat lajirikkaita ja runsastuottoisia järviä, joita esiintyy savikkoalueilla, runsasravinteisen kallio- ja maaperän alueilla sekä paikoin pohjavesialueiden tuntumassa. Niiden esiintyminen painottuu eteläisimpään ja lounaisimpaan Suomeen, Etelä-Hämeeseen sekä Kuopion-Iisalmen seudulle. Kittilässä on merkittävä sahalehtijärvien esiintymä.

Runsasravinteiset järvet ovat useimmiten pieniä tai keskikokoisia ja matalia. Savikkoalueilla ne ovat usein sameavetisiä ja näkösyvyys on pieni, mutta erityisesti pohjavesivaikutteisissa järvissä vesi voi olla myös kirkasta. Vesi on neutraalia tai emäksistä ja runsasravinteista. Savi- ja hiesupohjat ovat yleisiä.

Vesikasvillisuus on monipuolista ja vaateliasta. Vallitseva kasvillisuus vaihtelee järvityypin ja veden näkösyvyyden mukaan. Etenkin sameissa vesissä kelluslehtisten (esimerkiksi isolumme, uistinvita, isopalpakko) ja ilmaversoisten (esimerkiksi kapeaosmankäämi, ratamosarpio) kasvustot ovat tiheitä ja laajoja. Ruovikot ovat tyypillisesti tiheitä.

Luontotyyppi voi edustaa useaa kasvitieteellistä järvityyppiä. Runsasravinteiset järvet voivat edustaa vitajärviä, sahalehtijärviä tai lähdevaikutteisia osmankäämi-sarpiojärviä. Myös osa uposruohojärvistä ja kaislajärvistä ovat luontaisesti runsasravinteisia. Omana erityisenä ryhmänä on mainittava Pohjois-Suomen sahalehtijärvet. Ihmistoiminnan voimakkaasti rehevöittämien järvien kasvillisuus on voinut muuttua merkittävästi luontaisesti vallinneeseen tilanteeseen verrattuna, jolloin näiden järvien erottaminen luontaisesti runsasravinteisista järvistä voi olla vaikeaa.

Runsasravinteisten järvien linnusto ja selkärangatonlajisto ovat monimuotoisia. Savialueiden luonnostaan runsasravinteisissa ja sameissa vesissä tyypillisiä kalalajeja ovat pasuri, sorva, lahna, ruutana, suutari ja sulkava.

Julkaistu 27.1.2020 klo 15.47, päivitetty 4.2.2020 klo 12.51