Maisemat

Maisemat ovat olennainen osa ihmisten arkiympäristöä sekä ihmisten ja muiden lajien hyvinvointia. Ne ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkän vuorovaikutuksen tuloksena ja välittävät myös historiallisia ja kulttuurisia arvoja. Tärkeimmät maisemansuojelua, -hoitoa ja -suunnittelua edistävät säädökset sisältyvät maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä luonnonsuojelulakiin.

Kumpuilevaa maalaismaisemaa
Lounais-Suomen elävää maalaismaisemaa. Kuva: Riku Lumiaro

Maisemayleissopimus

Euroopan neuvoston maisemayleissopimus on maisemia koskeva kansainvälinen sopimus. Sen tavoitteena on maisemien suojelun, hoidon ja suunnittelun edistäminen. Suomi on liittynyt sopimukseen vuonna 2006.

Maisemayleissopimuksessa maisema ymmärretään kokonaisvaltaisesti. Sen mukaan “maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta”. Sopimus käsittää kaikki maisemat: maaseudun, kaupunkien, taajamien ja niiden reuna-alueiden maisemat. Siihen kuuluvat myös vesialueiden maisemat sekä vedenalaiset maisemat.

Miten maisemia ja maisemapolitiikkaa tulisi kehittää?

Maisemayleissopimus edellyttää sopimuksessa mukana olevilta valtioilta maisemapolitiikan toimeenpanoa. Yhtenä toimeenpanon keinona ovat toimivaltaisten viranomaisten laatimat yleiset periaatteet, strategiat ja ohjeet, jotka mahdollistavat maiseman suojelu-, hoito- ja suunnittelutoimenpiteet. Ympäristöministeriön tavoitteena on alkaa seuraavalla hallituskaudella valmistella linjauksia maisemien suojelun, hoidon ja suunnittelun tavoitteista ja keinoista.

Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö keräävät linjausten valmistelun tueksi tietoa kahdella kyselyllä. Toinen kysely on suunnattu kaikille ja sillä selvitetään, minkälaiset asiat ovat ihmisille tärkeitä erityisesti arjen maisemissa ja minkälainen maisemiin liittyvä osallistuminen ja vaikuttaminen mahdollisesti kiinnostaa. Toinen kysely on suunnattu asiantuntijoille, organisaatioille ja yhteisöille, joiden toiminta vaikuttaa maisemiin tai joiden toimintaan maisemilla on vaikutusta. Kyselyssä selvitetään, mitä maisemapolitiikassa tulisi nostaa esille sekä miten maisemia tulisi suojella, hoitaa ja suunnitella. Tutkijat toivovat vastauksia kyselyihin kaikkialta Suomesta.

Vastaamalla voit vaikuttaa tulevan maisemapoliittisen ohjelmatyön teemoihin ja näkökulmiin. Ympäristöministeriö käyttää kyselyjen tuloksia myös suunnitellessaan linjausten laadintaan kuuluvaa viestintää ja osallistumismahdollisuuksia.

Kyselyt avautuvat 28.11.2022 alkavalla viikolla ja ovat avoinna vuoden 2022 loppuun. Linkit kyselyihin päivitetään tälle sivulle.

Lisätietoja

Tutkija Nina Ahola, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 252 232, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kyselyt ovat osa Suomen ympäristökeskuksen hanketta, joka taustoittaa tulevaa maisemapoliittista ohjelmatyötä. Hankkeessa on aiemmin ilmestynyt julkaisu Yhteiset maisemat – Kohti maisemapoliittista ohjelmaa.

Kaupunkimaisema
Urbaania maisemaa © Kuva: Nina Ahola

Maisemia on tutkittu ja luokiteltu monin tavoin 

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Suomessa on 186 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ne ovat maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Lisäksi alueisiin sisältyy muita maisematyyppejä, kuten saaristolaista ja saamelaista elämänmuotoa edustavia kohteita sekä historiallisesti merkittäviä maisemanähtävyyksiä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021) perustuu valtioneuvoston päätökseen 18.11.2021.

Maisemanhoitoalueet

Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa erityisiä maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Ne perustetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa.

Perinnemaisemat

Ympäristöministeriö on kartoittanut perinteisten maankäyttötapojen muovaamia perinnemaisemia. Ne ovat usein tärkeitä myös ekologisesti, biotooppeina. Perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden synnyttämiä ainutlaatuisia lajistollisia kokonaisuuksia, joiden katoaminen uhkaa viedä elinympäristön monilta eläin- ja kasvilajeilta.

Perinnebiotoopit ovat kulttuurivaikutteisia, pääosin niitto- ja laiduntalouden muovaamia luontotyyppejä, kuten niittyjä, hakamaita, metsälaitumia ja nummia. Niiden kokonaispinta-ala on pienentynyt jyrkästi maaseudun rakennemuutoksen ja tuotantomenetelmien uudistumisen myötä. Perinnebiotooppeja pyritään suojelemaan maisemanhoitohankkeilla sekä perinteistä maatalousmaisemaa ylläpitävin tukitoimin.

Rakennetut kulttuuriympäristöt

Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat muun muassa historialliset rakennukset, varhaisen teollisuuden ja liikenteen miljööt, puutarhakulttuurin muovaamat maisemat ja muinaisjäännökset.

Suomalaisen rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi valmistui vuonna 2009, jolloin Museovirasto listasi yli 1 400 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointia käytetiin apuna myös maisema-alueiden inventoinnissa.

Kansalliset kaupunkipuistot

Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla voidaan perustaa kansallisia kaupunkipuistoja. Niissä arvokas kulttuuriympäristö ja kaupunkiluonto yhdistyvät kaupunkilaisten päivittäiseen ympäristöön ja virkistysalueisiin kestävän kaupunkisuunnittelun periaatteiden mukaisesti. Kansallisissa kaupunkipuistoissa on valtakunnallisesti merkittäviksi määriteltyjä kohteita, mutta myös arkisemmiksi miellettyjä alueita. Aloitteen kansallisten kaupunkipuistojen perustamisesta tekee kaupunki tai kunta, perustamispäätöksen tekee ympäristöministeriö.

Kansallismaisemat

Vuonna 1994 ympäristöministeriö juhlisti Suomen 75-vuotista itsenäisyyttä nimeämällä 27 kansallismaisemaa. Kansallismaisemiksi valittiin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä maisemakohteita, jotka kuvastavat monipuolisesti suomalaisen elinkeinomaiseman historiaa sekä maan alueellisia erityispiirteitä tai jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti suomalaisen identiteetin ja maisemakäsityksen syntyyn.

Suomen parasta maisemahanketta etsitään jo seitsemättä kertaa 23.3.2020
Suomen paras maisemahanke -kilpailu käynnistyy jälleen. Ympäristöministeriö etsii joka toinen vuosi järjestämässään kilpailussa hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä alue- ja paikallisviranomaiset hankkeilla, jotka on jo toteutettu.
Lue lisää
Ylistys arkimaisemille – Valokuvakilpailu maisemista Instagramissa 16.10.2018
Kansainvälisenä maisemapäivänä lauantaina 20.10.2018 ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus järjestävät arkimaisema-aiheisen valokuvakilpailun Instagramissa. Ota kuva arkimaisemastasi ja osallistu kilpailuun jakamalla se kampanjan tunnisteella merkittynä.
Lue lisää
Ylistys arkimaisemille 14.8.2018
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen #arkimaisema-valokuvakampanja haastaa katsomaan omaa arkimaisemaa uusin silmin.
Lue lisää
Julkaistu 25.6.2013 klo 15.33, päivitetty 24.11.2022 klo 12.15