Seminaari METSO-ohjelmaa tukevan tutkimuksen tuloksista

Uutinen 18.10.2019 klo 13.11

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö järjestävät yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa maanantaina 21.10.2019 seminaarin, jossa esitellään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOa tukevan tutkimuksen tuoreita tuloksia ja keskustellaan metsien monimuotoisuudesta nyt ja tulevaisuudessa. Esiteltävät tutkimukset liittyvät muun muassa erilaisten hakkuutapojen ja metsän luontaista kehitystä mukailevan metsänhoidon luontovaikutuksiin.

Metsäluonnon monimuotoisuutta turvataan METSO-ohjelmassa vapaaehtoisen suojelun ja luonnonhoidon avulla sekä tuottamalla uutta tietoa eri lajien elinympäristöistä ja erilaisten luonnonhoito- ja metsänhoitomenetelmien vaikutuksista monimuotoisuuteen.

"Tutkimuksen ja seurannan tuottamat uudet tiedot ovat välttämättömiä, jotta metsien monimuotoisuuden turvaamista voidaan kehittää. Laajapohjainen yhteistyö tutkimuksen, metsänomistajien ja muiden toimijoiden kesken on tärkeää myös ilmastonmuutoksen luomien uusien haasteiden ratkaisemisessa", sanoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen.

Uutta tietoa erilaisten hakkuumenetelmien vaikutuksista

Erilaisten metsänhoidon ratkaisujen vaikutukset monimuotoisuuteen vaihtelevat elinympäristön ja tarkasteltavan lajiryhmän mukaan. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet hakkuiden vaikutuksia puronvarsilla sijaitsevissa metsissä.

"Puronvarsimetsien hakkuissa pitäisi jättää nykyistä leveämpiä suojavyöhykkeitä, jotta luontoarvot turvattaisiin. Tutkimuksemme mukaan myös poimintahakkuut vaikuttavat voimakkaasti pienilmastoon, joten suurin osa suojavyöhykkeestä pitäisi jättää kokonaan hakkaamatta", sanoo yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.

Toisessa tutkimushankkeessa on puolestaan seurattu kymmenen vuoden ajan, miten metsien luontaisia häiriötekijöitä eli esimerkiksi myrskynkaatoja ja pienialaisia hyönteis- ja sienituhoja jäljittelevät metsänkäsittelymenetelmät vaikuttavat metsien lajistoon. Tutkimusta varten on perustettu laajoja, jopa satojen hehtaarien laajuisia kokeilualueita.

"Kymmenennen vuoden lajistoseurannan aineistokäsittely on parhaillaan käynnissä", kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen.

Seurannassa on hänen mukaansa havaittu, että kovakuoriaisten lajimäärä kasvaa tyypillisesti nopeasti hakkuun jälkeen – sitä enemmän, mitä voimaperäisempi hakkuu on ollut. Kevyemmät hakkuumenetelmät, kuten poiminta- ja pienaukkohakkuu, säilyttävät toisaalta hänen mukaansa paremmin vanhan metsän kovakuoriaislajiston koostumuksen.

"Varsin kohtuullinenkin lahopuumäärän lisäys vaikuttaa seurannan mukaan merkittävästi lahopuusta riippuvaisten lajien lajirikkauteen hakkuumenetelmästä riippumatta", Siitonen sanoo.

Tutkimusseminaarissa kerrotaan myös muun muassa paikkatiedon hyödyntämisestä potentiaalisesti arvokkaiden luontokohteiden löytämisessä. Seminaarin iltapäiväosuuteen sisältyy paneelikeskustelu metsien monimuotoisuuden turvaamisesta muuttuvassa ilmastossa.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Maarit Loiskekoski, ympäristöministeriö, p. 0295 250 169, etunimi.sukunimi@ym.fi

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 190, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Projektipäällikkö Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 666, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi