Kalisjön

Koodi FI0800063
Kunta Pedersöre
Pinta-ala 83 ha
Aluetyyppi SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Kalisjön on Purmonjoen sivuhaaran latvajärvi. Vähäisestä valuma-alueesta huomattava osa on suota. Järven rannanpuoleiset osat ovat laajalti luhtaisia vaihettumissoita. Näiden saranevojen ja avovesialueen reunalla on monin paikoin kapea osmankäämivyö. Erillisiä osmankäämikasvustoja on paikoin järven muissakin osissa. Järviruovikkoa on lähinnä järven itäosassa. Valtalajin, järvikortteen saarekkeita on keskellä järveä. Kelluslehtiset muodostavat ympäri avovesialuetta kapean kasvustovyöhykkeen.

Järven rannat ovat kauttaaltaan metsäpeitteiset. Länsirannalla metsää on vain kapeana vyönä järveä kiertävän tien ja peltojen sekä luhtaisen nevan välissä. Edustavaa luonnonmukaista ja puustoltaan vaihtelevaa havu-lehtisekametsää on järven laskupuron kohdalla lounaisrannalla. Laskupuron äärellä on myös järeitä tervaleppiä. Muualla rantametsävyöhyke on leveämpi, järven etelä-kaakkoisrannalla harvaa varttunutta kalliomännikköä, muualla enimmäkseen varttuvaa tai varttunutta havusekametsää. Pitkien lahtien pohjukassa saraneva vaihettuu paikoin sekapuustoiseksi korveksi tai mäntyvaltaiseksi rämeeksi. Puustoisia rämeitä on erityisesti järven pohjois-koillisen lahden ympäristössä.

Järvessä kasvaa isoulpukan lisäksi konnanulpukka. Saraniityillä kasvaa mm. myrkkykeisoa, vehkaa, kurjenjalkaa ja palpalkkoja. Järven linnusto on edustava ja mm.vesilinnusto on osa-alueen monipuolisimpia. Muuttoaikana joutsenet käyttävät järveä levähdysalueena.

Kalisjönin rannat ovat luoteisrannan asutusta lukuunottamatta lähes rakentamattomia. Järveen pääsee kuitenkin kulkeutumaan ravinteita ja järvi on paikoin rehevöitymässä. Järveä on joskus huomattavasti laskettu; vanha rantatörmä on nähtävissä joka puolella järveä.

Alueen linnusto on edustava, siihen kuuluu mm. useita pohjoisia lajeja. Järvi on rauhallinen ja erämainen. Laajat edustavat vaihettumissuot reunustavat avovesialuetta.

Kalisjön on viime vuosiin asti säilynyt varsin luonnonmukaisena ja rauhallisena. Järven luoteisrannan asutuksen lisäksi järven pohjoisrannalla on kuitenkin kaksi pientä kesämökkiä, joille on tehty tie. Kielivikenin eteläpuoliseen niemeen on rakennettu tienpohja eteläpuoliselta metsätieltä ja itärannalle tie järven pohjoispuoliselta maantieltä. Järven koilliskolkkaan laskevia ojia on perattu ja pohjoiskoilliseen kaivettu uusia ojia. Länsi- ja pohjoisrannan metsiä on harvennettu ja Natura-alueeseen rajoittuvia avohakkuita on tehty itä- ja pohjoisreunalla.

Alueella harjoitetaan vesilintujen metsästystä ja kannasta riippuen järvellä ammutaan 20-50 lintua vuosittain. Alueen luoteiskulmassa on peltoja, joilta ravinteita pääsee ojien kautta huuhtoutumaan järveen. Tästä johtuen järvi on vuosien aikana rehevöitynyt.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
  • alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
  • lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Valtakunnallisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Rauhoitetaan yksityismaan luonnonsuojelualueena maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitusehdoin tai hankitaan valtiolle vapaaehtoisin kaupoin (rantaan rajoittuvat yksityismaat).

Suojelun perusteina olevat lajit

Nimi

Pinta-ala, ha

jouhisorsa Anas acuta
heinätavi Anas querquedula
metsähanhi Anser fabalis
harmaahaikara Ardea cinerea
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
sinisuohaukka Circus cyaneus
laulujoutsen Cygnus cygnus
kurki Grus grus
naurulokki Larus ridibundus
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
teeri Tetrao tetrix
liro Tringa glareola
Julkaistu 8.10.2019 klo 15.04, päivitetty 8.10.2019 klo 15.04

Aihealue: