Kokkolan saaristo

Koodi FI1000033
Kunta Kokkola
Pinta-ala 14699 ha
Aluetyyppi SPA

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

 Alueen kuvaus

Kokkolan saaristo on laaja merialue sisältäen Kokkolan edustan saaristoa.

Rannikko on voimakkaasti suuntautunut luoteesta kaakkoon, muodostaen pitkiä niemiä ja syviä lahtia. Alue on rantaluonnoltaan varsin monipuolinen sisältäen eri tyyppisiä rantoja jokisuistosta ulkosaaristoon. Noin puolet alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Natura-alueeseen on sisällytetty myös sen ja Luodon saariston rantojensuojeluohjelmkohteen välinen merialue. Laajennusalueen saarilla löytyy useita luontotyyppejä: glo-järvet, boreaaliset lehdot, matalakasvuiset rantaniityt, maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsät sekä Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot. Ulkosaariston pienet saaret ja luodot ovat avoimia ja hyviä merilintujen pesimäalueita. Pesimälajistoon kuuluu mm. merikihu, pilkkasiipi, räyskä, selkälokki sekä nauru- ja pikkulokkikoloniat. Kohteen suurin saari on Poroluoto. Natura-kohteen läpi kulkee Ykspihlajan satamaan johtava väylä. Laivaväylän ylläpitämiseksi tehdään säännöllisesti ruoppauksia.

Alueella on luonnontilaisia puustoisia sekä puuttomia, linnustollisesti arvokkaita saaria ja luotoja. Alue on yksi maamme arvokkaimmista räyskän pesimisalueista. Lisäksi alue on rantaluonnoltaan monipuolinen.

3.3. Muut tärkeät lajit: Pikkuluikka, perämeren silmäruoho, rantanätkelmä, rantalemmikki, tuppivita, poimuhierakka, suomenhierakka, isomaksaruoho ja lehtotähtimö ovat alueellisesti uhanalaisia. Primula sibirica ryhmään kuuluvat merisara, vihnesara, merihanhikki, suomenhierakka ja merikohokki. Muut lajit perusteella D ovat muuten harvinaisia Keski-Pohjanmaalla tai niiden levinneisyyden pääpaino Suomessa on eteläinen.
Kokkolan teollisuuden jätevedet ja Perhonjoen tuoma kuormitus vaikuttavat veden laatuun.

Loma-asutus on rantaluonnon uhkatekijä.
Alueen läpi kulkee 100 m leveä vilkasliikenteinen syväväylä Repskärin ja Bergbådanin saarien itäpuolitse Ykspihlajaan.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitsva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
  • alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
  • lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Kokkolan saaristo kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Sen ja Luodon saariston RSO-alueen välillä on lisätty linnustollisesti tärkeä saaristoalue, jossa esiintyy sekä puustoisia että puuttomia saaria.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Maa-alueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla ja vesialueen suojelu vesilain nojalla.

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

helmipöllö Aegolius funereus
ruokki Alca torda
jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
metsähanhi Anser fabalis
harmaahaikara Ardea cinerea
karikukko Arenaria interpres
suopöllö Asio flammeus
tukkasotka Aythya fuligula
lapasotka Aythya marila
pyy Bonasa bonasia
valkoposkihanhi Branta leucopsis
pulmussirri Calidris alba
isosirri Calidris canutus
kuovisirri Calidris ferruginea
merisirri Calidris maritima
pikkusirri Calidris minuta
lapinsirri Calidris temminckii
riskilä Cepphus grylle
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
sinisuohaukka Circus cyaneus
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
pohjansirkku Emberiza rustica
muuttohaukka Falco peregrinus
tuulihaukka Falco tinnunculus
pikkusieppo Ficedula parva
kuikka Gavia arctica
kaakkuri Gavia stellata
varpuspöllö Glaucidium passerinum
kurki Grus grus
merikotka Haliaeetus albicilla
pikkulepinkäinen Lanius collurio
selkälokki Larus fuscus fuscus
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
punakuiri Limosa lapponica
sinirinta Luscinia svecica
jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
pilkkasiipi Melanitta fusca
uivelo Mergus albellus
keltavästäräkki Motacilla flava
kivitasku Oenanthe oenanthe
vesipääsky Phalaropus lobatus
suokukko Philomachus pugnax
pohjantikka Picoides tridactylus
kapustarinta Pluvialis apricaria
tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
haahka Somateria mollissima
räyskä Sterna caspia
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
hiiripöllö Surnia ulula
teeri Tetrao tetrix
mustaviklo Tringa erythropus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
sepelrastas Turdus torquatus
etelänkiisla Uria aalge

 

Julkaistu 13.9.2019 klo 12.54, päivitetty 13.9.2019 klo 13.10

Aihealue: