Lapuanjokisuisto-Bådaviken

Koodi FI0800064
Kunta Uusikaarlepyy
Pinta-ala 610 ha
Aluetyyppi SAC ja SPA

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Kohde käsittää Lapuanjokisuiston ja siihen liittyvän merenlahden sekä suiston länsipuolella sijaitsevan Storgrundet-Lillgrundetin saaren.
Lapuanjokisuisto ja kapean kannaksen siitä erottama Bådaviken ovat hyvin laakeita. Kasvillisuus muuttuu jatkuvasti joen tuoman aineksen ja maankohoamisen vuoksi. Saraniityt ovat suhteellisen leveitä.
Ruoikkovyöhyke, jonka muodostavat järviruoko ja kaislat, on varsinkin jokisuistossa hyvin leveä. Myös Bådaviken on laajalti ruovikoitunut. Matalakasvuista rantaniittyä on vain vähän. Lahtea reunustaa lehtipuusekametsävyöhyke, jossa puuston valtalajina on yleensä harmaaleppä. Metsänkuva vaihtelee kuitenkin itärannalla koko ajan; välillä valtalajina on koivu, paikoin myös tervaleppä. Lähinnä huvilatietä on kapealti varttuvaa tai varttunutta hoidettua kuusikkoa.
Aivan jokisuun edustalla Djupstensskatanilla, Bådaskatanilla sekä Lillgrundetin pohjoispuolisilla pikkusaarilla on muutamia vanhoja loma-asuntoja.

Suistoalueen linnuston tunnusomaisin ryhmä on kahlaajat. Alueella on myös varsin huomattava merkitys muutonaikaisena levähdyspaikkana. Bådavikenin itärannalla rantalehdon reunalla on luonnonharrastajia palveleva lintutorni.

Stora Alörenin saaren eteläosan muodostava Storgrundet-Lillgrundetin alue edustaa mm. maankohoamissaariston primäärisukkessiovaiheita: Poikkeuksellisen laajalti edustavia luonnontilaisia lehtipuusekametsiä sekä rantaniittyjä. Rannanläheiset metsät ovat pääosin tuoreita lehtoja, joissa puuston muodostavat harmaaleppä ja koivu. Monin paikoin seassa on runsaasti myös tervaleppiä. Edustavimmat luonnontilaiset leppälehdot ovat Storgrundetin länsi- ja pohjoisosassa. Siellä rantalehdossa on tervaleppä paikoin valtapuuna, lehtimaapuuta sekä kääpäisiä ja koloisia pökkelöitä on runsaasti. Storgrundetin ja Lillgrundetin sisäosissa metsät ovat pääosin harvoja koivikoita, joissa alikasvustona on nuorta kuusentaimikkoa. Lillgrundetin itäosassa on pienialainen varttunut kuusikko. Myös Storgrundetin eteläosassa on pienialaisesti varttuvaa tai varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Alueen eteläisimmät osat ovat rantaniittyjen ja ruovikkovyöhykkeen erottamia matalia saaria, joissa metsäsukkessio on vasta alussa. Puusto on pääosin matalaa ja paikoin tiheää, paikoin aukkoista, vielä järviruovikkoista harmaalepikkoa, jossa koivua on sekapuuna. Myös tervaleppää on paikoin kapeana vyöhykkeenä rannan yläpuolella.
Parhaat avoimet rantaniityt ovat Rödklubbshalsenin itä- ja kaakkoispuolella.

Valtakunnallisesti arvokas kosteikko ja linnustonsuojelukohde. Merkitystä myös maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsien suojelukohteena.
Joen valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus on melko suuri. Osa lahden ja jokisuun rannoista on rakennettu. Ruoppaukset ja rantarakentaminen voivat heikentää alueen suojeluarvoja.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Lapuanjokisuisto-Bådaviken kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi SL3.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Rauhoitetaan yksityismaan luonnonsuojelualueena kosteikko- ja metsäluonnon säilyttämiseksi luonnonvaraisina. Ranta-alueita voidaan myös hankkia valtiolle vapaaehtoisin kaupoin.

Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala,ha

Jokisuistot 195
Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet 8,2
Itämeren boreaaliset rantaniityt 26,2
Vaihettumissuot ja rantasuot 20,8
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 109
Boreaaliset lehdot 113

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
heinätavi Anas querquedula
metsähanhi Anser fabalis
harmaahaikara Ardea cinerea
karikukko Arenaria interpres
tukkasotka Aythya fuligula
pyy Bonasa bonasia
kaulushaikara Botaurus stellaris
isosirri Calidris canutus
kuovisirri Calidris ferruginea
lapinsirri Calidris temminckii
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
laulujoutsen Cygnus cygnus
peltosirkku Emberiza hortulana
pikkusieppo Ficedula parva
kurki Grus grus
merikotka Haliaeetus albicilla
naurulokki Larus ridibundus
sinirinta Luscinia svecica
jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
uivelo Mergus albellus
sääksi Pandion haliaetus
suokukko Philomachus pugnax
tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
härkälintu Podiceps grisegena
räyskä Sterna caspia
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
ristisorsa Tadorna tadorna
mustaviklo Tringa erythropus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
liito-orava Pteromys volans

 Päätöksellä poistetut lajit

Laji

Tieteellinen nimi

palokärki Dryocopus martius

 

Julkaistu 16.10.2019 klo 14.03, päivitetty 16.10.2019 klo 14.05

Aihealue: