Luodon saaristo

Koodi FI0800132
Kunta Kokkola, Luoto, Pietarsaari
Pinta-ala 14460 ha
Aluetyyppi SAC ja SPA

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Alue käsittää laajan saaristoalueen Luodon, Pietarsaaren ja Kokkolan ulkosaaristossa sekä osia Ådön mannerrannasta. Aluekokonaisuus sisältää maankohoamisrannikon erityyppisiä kehitysvaiheita loivilta ja tuulille alttiilta hiekkarannoilta kallioisiin ulkosaariin ja rantalouhikoihin. Saaristoalue on Merenkurkun saariston ja Perämeren rannikkoalueen vaihettumisvyöhykettä. Rantavyöhykkeet ovat suhteellisen kapeita, usein lähes kasvittomia kalliorantoja. Moreenipeite on ohuempaa kuin etelämpänä Merenkurkun alueella ja De Geer -moreenit puuttuvat. Alueella on myös kapeahkoja rantaniittyjä ja suolamaakasvustoja.
Erityisen luonteenomaista saarten sisäosille ovat arvokkaat ja monipuoliset lehtometsät. Koivu ja pihlajaovat näiden metsien varhaisten sukkessiovaiheiden puuston valtalajit. Aluskasvillisuus on rehevää, alueella esiintyy laajoja metsäalvejuurilehtoja. Ulkosaaristoon kuuluu merilinnustoltaan erittäin arvokkaita luotoja ja vesialueita. Pesimälajistoon kuuluu myös alueellisesti harvinaistunut riekko.

Alue sijaitsee Vaasan graniittialueen pohjoisreunalla. Saariston eteläiset osat ovat graniittia, mutta pohjoisessa hallitsevaksi kivilajiksi tulee migmatiitti. Silokalliot ovat yleisiä varsinaisessa ulkosaaristossa, sisäosissa moreeni muodostaa drumliinimuotoja kalliokohoumien yhteyteen. Nopea maankohoaminen synnyttää uusia luotoja ja saaria ulkosaariston edustalle ja kuroo umpeen matalia lahtia sisäsaaristossa synnyttäen kuroutumajärviä.

Huomattavin hiekka-alue on Ådösand, jossa harjujakso on rantavoimien vaikutuksesta laajentunut melko tasaiseksi, tuulen lentohiekaksi kinostamaksi hietikoksi. Alavalla hiekkarannalla on selvä vyöhykkeisyys rannasta sisämaahan. Maarannan muodostaa hietikko, jolla on vain vähän kasvillisuutta. Lajistoon kuuluvat mm. itämerenvihvilä ja vihnesara. Hiekkarantaa reunustaa laajahko luonnontilainen niittyvyöhyke, jonka yläpuolelta alkaa dyynimaastoa sitova lepikko, koivikko ja sitten havu-lehtipuusekametsä. Paikoin rantaniitty vaihettuu pensasluhdan kautta luhtaiseksi, tervaleppäiseksi korveksi. Lehtimetsien kasvillisuudessa on lehtomaisia piirteitä, kuten laajoja isotalvikkikasvustoja. Osa alueesta on laidunnuksen piirissä. Alue on kahlaajien ja vesilintujen hyvää pesimä- ja erinomaista muutonaikaista levähdysaluetta.

Alue on erittäin arvokas maankohoamisrannikon tutkimuskohde. Luodon saaristossa onkin jo pitkään tehty rantakasvillisuuden sukkessiotutkimusta. Tankarin saarella toimii lintuasema.

Saaristossa on melko paljon loma-asutusta. Öuranin saaren eteläosassa on kulttuurihistoriallisesti arvokas kalastajakylä, jonka rakennuksista osa toimii edelleen kalastajien tukikohtana, osa on muutettu lomaasunnoiksi.

Luonnoltaan erittäin monipuolinen ja arvokas näyte Merenkurkun ja Perämeren rannikkoalueen vaihettumisvyöhykkeen saaristoluonnosta. Arvokas maankohoamisrannikon tutkimuskohde.

Kohdan 3.3. koodilla D merkityt lintulajit: valtakunnallisesti ja/tai alueellisesti merkittäviä lajeja ja pesimämääriä.

Alueen rantaluonnon uhkana on loma-asutuksen lisääntyminen. Rantojen ja veneväylien ruoppaukset vaarantavat luontaista sukkessiota. Metsänhakkuut ja keinollinen uudistaminen ovat heikentäneet saaristometsien luonnontilaisuutta.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
  •  luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
  •  luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan
  • ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan.
Luodon saariston alueella on vahvistettu rantayleiskaava.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alueen suojeluarvojen turvaamiseksi pääosa maa-alueesta on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Tavoitteena on säilyttää nämä alueet mahdollisimman luonnonmukaisesti kehittyvinä näytteinä saariston luontotyypeistä. Suurella osalla alueesta on vahvistettu rantayleiskaava. Suojelun toteuttamisessa sovelletaan kaavan maankäyttövarauksia. Vesialueilla suojeluarvot voidaan turvata pitkälti vesilain keinoin. Luonnonsuojelulakia sovelletaan alueen omistajien sitä halutessa.

Alueella olevien loma-asuntojen käyttö voi suojelutavoitteiden estämättä jatkua entiseen tapaan.
Suojelutavoitteet eivät rajoita alueella olevien virallisten väylien ja pienveneväylien kunnossapitoa vesilain säännösten mukaisesti.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala,ha

Vedenalaiset hiekkasärkät 114
Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet 58
Karit ja kalliorantojen levävyöhykkeelliset vedenalaiset osat 727
Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 34,8
Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 70,3
Itämeren ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät 55,1
Itämeren boreaaliset rantaniityt 73,9
Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 1,11
Rannikon liikkuvat Ammophila arenaria -rantakauradyynit (valkoiset dyynit) 0,227
Rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) 0,481
Atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit 2,43
Humuspitoiset järvet ja lammet 8,22
Eurooppalaiset kuivat nummet 19,5
Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0,282
Vaihettumissuot ja rantasuot 21,4
Kasvipeitteiset silikaattikalliot 14,3
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 700
Boreaaliset lehdot 150
Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 1,2
Fennoskandian metsäluhdat 0,461
Puustoiset suot 6,1

Päätöksellä poistetut luontotyypit

Nimi

 

Boreaaliset luonnonmetsät

 

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

helmipöllö Aegolius funereus
ruokki Alca torda
jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
harmaasorsa Anas strepera
karikukko Arenaria interpres
suopöllö Asio flammeus
tukkasotka Aythya fuligula
lapasotka Aythya marila
valkoposkihanhi Branta leucopsis
huuhkaja Bubo bubo
pulmussirri Calidris alba
lapinsirri Calidris temminckii
riskilä Cepphus grylle
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
sinisuohaukka Circus cyaneus
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
ampuhaukka Falco columbarius
tuulihaukka Falco tinnunculus
pikkusieppo Ficedula parva
kuikka Gavia arctica
kaakkuri Gavia stellata
varpuspöllö Glaucidium passerinum
kurki Grus grus
merikotka Haliaeetus albicilla
pikkulepinkäinen Lanius collurio
selkälokki Larus fuscus fuscus
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
sinirinta Luscinia svecica
pilkkasiipi Melanitta fusca
uivelo Mergus albellus
keltavästäräkki Motacilla flava
kivitasku Oenanthe oenanthe
sääksi Pandion haliaetus
suokukko Philomachus pugnax
idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
pohjantikka Picoides tridactylus
harmaapäätikka Picus canus
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
allihaahka Polysticta stelleri
haahka Somateria mollissima
räyskä Sterna caspia
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
viirupöllö Strix uralensis
hiiripöllö Surnia ulula
teeri Tetrao tetrix
metso Tetrao urogallus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
rantakurvi Xenus cinereus
liito-orava Pteromys volans

Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia

Julkaistu 17.9.2019 klo 15.35, päivitetty 18.9.2019 klo 10.52

Aihealue: