Pomponrahka

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200061
Turku
135 ha
SCI

Alueen kuvaus

Pomponrahkan niin eläimistöltään kuin kasvistoltaan erittäin edustava sekä suotyypeiltään monipuolinen suoalue kuuluu Saaristo-Suomen kermikeitaisiin. Vallitseva suotyyppi on isovarpuräme ja suon reunoilla on paikoin sararämettä. Lisäksi alueella tavataan lukuisia muitakin suotyyppejä kuten tupasvilla-, kangas- ja kuusirämettä, lyhytkortista nevaa, silmäke- ja suursaranevaa sekä luhtakorpea. Pienimuotoisena Pomponrahkalla on lisäksi rimpinevaa, rimpilettoa sekä monenlaisia korpia.

Suokompleksiin liittyy erikoinen saraneva-alue, joka on muodostunut pienen järven umpeenkasvun tuloksena. Järvivaiheeseen liittyvät muutamat järviruokokasvustot. Alueen monipuolisuutta lisäävät lounaisosan laaja koivikkoalue sekä sen ja suon välissä oleva rehevä paju- ja haapavyöhyke kuten myös Rajakallion monipiirteinen kallioalue.

Pomponrahkan alueellisesti suuresti vaihtelevat kosteusolot ja ravinnetalous heijastuvat kasvillisuuden suurena monimuotoisuutena. Alueelta löytyy kuivaa ja karua kalliomännikköä sekä märkää ja karua rahkarämettä ja toisaalta taas lehtokorven kasvillisuutta sekä reheviä ja märkiä järviruokokasvustoja. Kasvillisuus on kärsinyt ojituksista ja teollisesta toiminnasta. Tavanomaisen kasviston lisäksi alueella tavataan punakämmekkää, hoikkavillaa ja vaaleasaraa.

Pomponrahkan sammallajisto on hyvin edustava. Alueen soilta ja metsistä on löydetty yli puolet koko Suomen rahkasammalista. Tavanomaisempien lajien, kuten aaparahkasammal, haprarahkasammal ja kuljurahkasammal lisäksi alueella tavataan harvinaiset rannikkorahkasammal, käyrälehtirahkasammal ja kirjorahkasammal. Muita alueella tavattavia Varsinais-Suomessa uhanalaisia sammalia ovat kairasammal, kultasirppisammal ja lettokilpisammal. Alueella esiintyy myös harvinaisia ja uhanalaisia maksasammalia kuten luhtaliuskasammal, rahkapaanusammal ja viiksisammal.

Pomponrahkalla pesii noin kolmekymmentä lintulajia. Lajisto koostuu pääasiassa havumetsien tavallisista lajeista, mutta myös lehtimetsien lajistoa esiintyy alueen koivikoissa. Linnustoon kuuluvat mm. harmaapäätikka, kangaskiuru, kehrääjä, idänuunilintu, kuhankeittäjä, kultarinta, mustapääkerttu, sirittäjä, pohjansirkku ja lehtokurppa.

Selkärangaton eläinlajisto on poikkeuksellisen monipuolinen ja lajirikas ja alueella tavataan lukuisia harvinaisia lajeja. Varsinkin hämähäkkilajisto on edustava etenkin suon eteläosassa. Hämähäkkilajeja on löydetty melko pieneltä alueelta noin 250 lajia eli noin 40 prosenttia koko Suomen lajimäärästä. Syyksi suureen lajimäärään, jollaista ei tunneta miltään muulta suoalueelta koko Suomessa, pidetään Pomponrahkan poikkeuksellisen mosaiikkimaista rakennetta.

Monet harvinaiset ja muualla vähälukuisina esiintyvät lajit ovat täällä runsaita. Kosteikkovarpuhämähäkki on lajeista harvinaisin ja uhanalaisin. Sitä tavataan vain kahdella muulla paikalla Suomessa. Juoksuhämähäkkilajit Pardosa hyperborea ja Tricca alpigena, kivikkohämähäkkilaji Gnaphosa microps, pallohämähäkkilaji Robertus lyrifer, riippuhämähäkkilaji Sisicus apertus ja ristihämähäkkilaji Nuctenea silvicultrix ovat pohjoisia suolajeja, joille Pomponrahka on lounaisin esiintymisalue Suomessa. Kivikkohämähäkkilaji Zelotes longipes on tyypillinen saaristolaji, jonka ainoa sisämaan esiintymispaikka on Pomponrahka. Ruovikossa elävälle hyppymämähäkille, Marpissa radiata, Pomponrahka on myös ainoa sisämaan esiintymispaikka, sillä normaalisti se elää merenlahtien ruovikoissa. Lisäksi tavataan kymmenkunta muuta lajia, joitten lähes ainoa esiintymispaikka on Pomponrahka. Suolla tavataan myös muutama harvinainen ludelaji mm. rämelude, ruoppakirppulude ja äkälude.

Perhoslajistossa tavataan monia levinneisyydeltään pohjoisia ja itäisiä lajeja. Karjalanallaskehrääjä on Pomponrahkan harvinaisin suurperhoslaji. Muita harvinaisia lajeja ovat haapatyttöperhonen, rämepörhömittari ja herttakangasyökkönen. Lisäksi alueella tavataan monia sellaisia lajeja, joita Turun seudulla ei muualla esiinny.

Monimuotoisuutensa vuoksi Pomponrahka on erinomainen tutkimusalue. Alueella on myös luontopolku.

Suojelutilanne

Turun kaupungin omistama alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi.

Loppuosa suosta on valtion omistuksessa, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pomponrahka kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja se on seutukaavassa osoitettu suojelualueeksi.

Luontodirektiivin luontotyyppi

Keidassuot* (7110)

69 %

Letot (7230)

1 %

Silikaattikalliot (8220)

11 %

Boreaaliset luonnonmetsät* (9010)

9 %

Puustoiset suot* (91D0)

9 %

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Drepanocladus vernicosus

kiiltosirppisammal

Pteromys volans

liito-orava

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Picus canus
Lullula arborea
Caprimulgus europaeus
Dryocopus martius
Bonasa bonasia

harmaapäätikka
kangaskiuru
kehrääjä
palokärki
pyy

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Columba oenas

uuttukyyhky

Muuta lajistoa

Muscicapa striata

harmaasieppo

Phylloscopus trochiloides

idänuunilintu

Loxia pytyopsittacus

isokäpylintu

Oriolus oriolus

kuhankeittäjä

Hippolais icterina

kultarinta

Scolopax rusticola

lehtokurppa

Sylvia atricapilla

mustapääkerttu

Emberiza rustica

pohjansirkku

Phylloscopus sibilatrix

sirittäjä

Archiearis notha

haapatyttöperhonen

Pardosa hyperborea

juoksuhämähäkkilaji

Nola karelica

karjalanallaskehrääjä

Caenolyda reticulata

kaunokudospistiäinen

Gnaphosa microceps

kivikkohämähäkkilaji

Embylma brevidens

kosteikkovarpuhämähäkki

Hylis procerulus

kuusisepikkä

Spilomyia diopthalma

lehtipuukukkakärpänen

Robertus lyriter

pallohämähäkkilaji

Cryptocephalus biguttatus

läiskäpiilopää

Catops westi

rääpikäslaji

Phymata crassipes

rämelude

Glyphesis cottonae

riippuhämähäkkilaji

Taranucnus setosus

riippuhämähäkkilaji

Micracanthia marginalis

ruoppakirppulude

Eriophorum gracile

hoikkavilla

Meesia triquetra

kairasammal

Sphagnum contortum

käyrälehtirahkasammal

Drepanocladus vernicossus

kiiltosirppisammal

Sphagnum subnitens

kirjorahkasammal

Loeskypnum badium

kultasirppisammal

Cinclidium stygium

lettokilpisammal

Calliergon richardsonii

lettokuirisammal

Dactylorhiza incarnata

punakämmekkä

Sphagnum imbricatum

rannikkorahkasammal

Carex livida

vaaleasara

Zelotes longipes

kivikkohämähäkkilaji

Dipoena prona

pallohämähäkkilaji

Peponocranium ludicrum

riippuhämähäkkilaji

Minicia marginella

riippuhämähäkkilaji

Neon valentinus

riippuhämähäkkilaji

Tricca alpigena

juoksuhämähäkkilaji

Pardosa sp

susihämähäkikilaji

Alopecosa taeniata

susihämähäkkilaji

 

Julkaistu 12.8.2013 klo 10.45, päivitetty 26.10.2016 klo 13.37

Aihealue: