Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen

Koodi FI0800057
Kunta Mustasaari, Vaasa
Pinta-ala 2855 ha
Alyetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Aluekokonaisuus käsittää kolme erillistä osaa: Sundominlahti, Öjenin metsäalue ja Söderfjärdenin peltoaukea.

Sundominlahti käsittää Vaasan Eteläisen kaupunginselän eteläosan. Siihen laskevat mm. Laihianjoki ja Sulvanjoki. Vesialue on hyvin matalaa ja ruoikkovyöhyke on laajimmillaan jopa pari kilometriä leveä. Sen muodostaa pääasiassa järvikaisla, mutta alueella on myös tiheitä järviruokokasvustoja. Kasvilajien lukumäärä on kaikkiaan melko suuri. Pesivä linnusto on monipuolinen; sen runsain ryhmä on vesilinnut. Maininnan ansaitsee myös huomattavan suuri ja monilajinen lokkiyhdyskunta. Lahti on lintujen kannalta vielä arvokkaampi muutonaikaisena levähdysalueena. Vesilintuja saattaa tällöin olla tuhansia, joutsenia samanaikaisesti satoja ja myös hanhia kerääntyy muuton aikana suuria määriä. Lahden itäreunalla aluetta täydentää valtion metsäalue, josta osa on jokseenkin luonnonmukaisena säilynyttä varttunutta ja ikääntyvää kuusivaltaista havusekametsää. Metsäalueen itäosassa on mm. yksi Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnan harvoista silmälläpidettävä korkkikerroskäävän esiintymistä.. Alueella on runsaasti polkuja ja sen virkistyskäyttömerkitys on suuri.

Öjenin metsäalue on huomattavan laaja yhtenäinen metsä- ja suoalue Eteläisen kaupunginselän länsipuolella. Alueella on monipuolisesti erilaisia metsäisiä luontotyyppejä karuista kalliomänniköistä reheviin rantalehtoihin ja luhtaisiin korpiin saakka. Lähimpänä rantoja metsä on primäärisukkessiometsää, joka ylempänä vaihettuu luonnonmetsäksi. Suurin osa alueesta on varttunutta ja ikääntyvää kuusivaltaista tuoreen tai kuivahkon kankaan havusekametsää. Myös lehtomaista kangasta on paikoin. Pienet luonnontilaiset rämeet ja korvet elävöittävät metsämaisemaa lähes koko alueella. Eri ikäisiä ja kokoisia maapuita sekä kuollutta ja kuolevaa pystypuustoa on monin paikoin metsänkuvassa näkyvästi. Tämä näkyy myös kääpälajistossa, johon kuuluvat mm. oravuotikka, aarnikääpä, ruostekääpä, riukukääpä, punahäivekääpä, pihkakääpä, kuusenkääpä ja pikireunakääpä. Myös harvalukuista haavanarinakääpää ja lakkakääpää, uhanalaista poimukääpää sekä silmälläpidettävää korpiludekääpää löytyy alueelta. Alueen arvoa lisäävät korkeimpien paikkojen vanhat luonnontilaiset kalliomänniköt ja karuhkot kankaat, joilla vanhimmat männyt ovat yli 200-vuotiaita, osa jo keloutunut pystyyn. Sekapuuna on paikoin hyvinkin järeitä haapoja, osa niistäkin jo pystyyn kuolemassa tai maapuuna. Joillakin rungoilla kasvaa haavanhyytelöjäkälää, samettikesijäkälää ja raidankeuhkojäkälää. Hyvin edustavia ovat myös alueen luonnontilaiset, luhtaiset ja tervaleppäiset korvet.

Söderfjärden on meteoriittikraateriin syntyneeseen entiseen merenlahteen raivattu laaja peltoaukea, jota pidetään pumppaamalla kuivana. Alueen aiemmin runsas latomäärä on vähentynyt pieneen osaan entisestään. Alue on säätösalaojitettu, joten tulvat ovat vähentyneet tai loppuneet kokonaan. Ojanvarsipensasto on raivattu jokseenkin kokonaan pois.

Söderfjärden on erittäin tärkeä lintujen muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue. Erityisen tunnettu alue on kurkien syysmuutonaikaisena ruokailupaikkana. Alueella voi ruokailla useiden päivien ajan samanaikaisesti tuhansia kurkia, jotka yöpyvät saaristossa. Peltoaukea on myös keräkurmitsan tärkeä kevätmuutonaikainen levähdysalue.

Kolmesta toisiaan täydentävästä osa-alueesta koostuva erittäin monipuolinen kokonaisuus. Tärkeä vanhojen metsien, kosteikkojen ja linnuston muutonaikaisten levähdysalueiden suojelualue. Sijaintinsa ansiosta myös tärkeä luontomatkailu- ja luonnonharrastukohde.

Öjenin alueella metsänhakkuut, ojitukset ja teiden rakentaminen heikentävät alueen yhtenäisyyttä ja luonnontilaisuutta.

Sundominlahden reunoja on tuntuvasti pengerretty 1950- ja 1960-luvuilla toteutettujen Sulvanjoen ja Laihianjoen järjestelyjen yhteydessä. Jokisuiden uudet ruoppaushankkeet saattavat heikentää alueen luonnonarvoja ja estää lahden luontaista kehitystä. Alueen itäreunalla kulkee sähkölinja.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Sundominlahti on kansainvälisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Öjenin alue sekä pieni vanhan metsän kuvio Sundominlahden itärannalla sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan.

Söderfjärden kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Öjenin metsäalue hankitaan valtiolle ja rauhoitetaan luonnonsuojelualueena yhdessä Sundominlahden itäpuolisten valtionmaiden kanssa. Osa alueesta voidaan rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena.

Sundominlahden vesialue rauhoitetaan yksityismaan luonnonsuojelualueena.

Söderfjärdenin suojeluarvojen säilyminen turvataan yleiskaavoituksen avulla sekä maanomistajien kanssa tehtävin tukisopimuksin.

Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala, ha

Jokisuistot 575,6
Vaihettumissuot ja rantasuot 15
Boreaaliset luonnonmetsät 200
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 5,6
Boreaaliset lehdot 5
Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 6
Puustoiset suot 40

Suojelun perusteina olevat lajit

Lajit

Tieteellinen nimi

helmipöllö Aegolius funereus
jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
heinätavi Anas querquedula
harmaasorsa Anas strepera
metsähanhi Anser fabalis
lapinkirvinen Anthus cervinus
maakotka Aquila chrysaetos
harmaahaikara Ardea cinerea
suopöllö Asio flammeus
punasotka Aythya ferina
tukkasotka Aythya fuligula
lapasotka Aythya marila
pyy Bonasa bonasia
valkoposkihanhi Branta leucopsis
huuhkaja Bubo bubo
lapinsirri Calidris temminckii
keräkurmitsa Charadrius morinellus
mustatiira Chlidonias niger
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
sinisuohaukka Circus cyaneus
niittysuohaukka Circus pygargus
ruisrääkkä Crex crex
pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
peltosirkku Emberiza hortulana
ampuhaukka Falco columbarius
muuttohaukka Falco peregrinus
nuolihaukka Falco subbuteo
tuulihaukka Falco tinnunculus
varpuspöllö Glaucidium passerinum
kurki Grus grus
pikkulepinkäinen Lanius collurio
selkälokki Larus fuscus fuscus
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
punakuiri Limosa lapponica
mustapyrstökuiri Limosa limosa
sinirinta Luscinia svecica
jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
mustalintu Melanitta nigra
uivelo Mergus albellus
haarahaukka Milvus migrans
keltavästäräkki Motacilla flava
tunturipöllö Nyctea scandiaca
mehiläishaukka Pernis apivorus
vesipääsky Phalaropus lobatus
suokukko Philomachus pugnax
pohjantikka Picoides tridactylus
kapustarinta Pluvialis apricaria
tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
räyskä Sterna caspia
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
hiiripöllö Surnia ulula
ristisorsa Tadorna tadorna
teeri Tetrao tetrix
metso Tetrao urogallus
mustaviklo Tringa erythropus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
sepelrastas Turdus torquatus
liito-orava Pteromys volans
   

Alueella on lisäksi 6 uhanalaista lajia.

Julkaistu 7.10.2019 klo 10.25, päivitetty 7.10.2019 klo 10.25

Aihealue: