Sotkavuoma

Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Sotkavuoma on tyypiltään rimpinevaa. Rimmet ovat laajoja sammalettomia aapasara-ruostevilla- ja pullosara-aapavillarimpiä. Metrinkorkuisilla 10-20 metriä leveillä jänteillä on usein matalia palsamaisia kohoutumia.

Sotkavuoma kuuluu Metsä-Lapin aapasuovyöhykkeeseen. Alue muodostaa yhdessä läheisen Sotkajärven kanssa arvokkaan kokonaisuuden. Sotkajärvi on Pohjois-Lapin paras lintujärvi. Alue on sekä linnuston pesimäalue että tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille. Sotkavuoma kuuluu kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-alueisiin.

• poronhoitoaluetta
• moottoriajoneuvojen käyttö maastossa (maaston kuluminen, melu)

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Sotkavuoman alue kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan.
Suurin osa alueesta on toteutettu perustamalla siitä luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualue. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Tietolomakkeen taulukko 3.1

• Humuspitoiset järvet ja lammet (180)
• Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (2,5)
• Keidassuot (110)
• Vaihettumissuot ja rantasuot (15)
• Aapasuot (1440)
• Boreaaliset luonnonmetsät (570)
• Puustoiset suot (130)

Suojelun perusteina olevat lajit

Tietolomakkeen taulukko 3.2

• jouhisorsa, Anas acuta
• metsähanhi, Anser fabalis
• suopöllö, Asio flammeus
• lapinsirri, Calidris temminckii
• sinisuohaukka, Circus cyaneus
• laulujoutsen, Cygnus cygnus
• kurki, Grus grus
• sinirinta, Luscinia svecica
•  jänkäkurppa, Lymnocryptes minimus
• pilkkasiipi, Melanitta fusca
• mustalintu, Melanitta nigra
• uivelo, Mergus albellus
• vesipääsky, Phalaropus lobatus
• suokukko, Philomachus pugnax
• kapustarinta, Pluvialis apricaria
• lapintiira, Sterna paradisaea
• mustaviklo, Tringa erythropus
• liro Tringa, glareola

Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.