Hyppää sisältöön

Vaisu päiväperhoskesä

Tiedote 17.8.2020 klo 8.30

Päiväperhosseurannassa havaitut perhosmäärät laskivat noin viidenneksellä edelliskesästä. Myös enemmistö päiväperhoslajeista on esiintynyt viime vuotta vähälukuisempana. Etenkin vaeltavat perhoslajit ovat olleet kateissa. Tällä hetkellä lennossa on runsaasti nokkos- ja sitruunaperhosia.

Lanttuperhonen
Lanttuperhonen on yleensä alku- ja loppukesällä yksi runsaimmista päiväperhosista. Tänä vuonna se on ollut huomattavan vähälukuinen. Kuva Janne Heliölä.

Etenkin keskikesän perhoset vähenivät

Suomen ympäristökeskuksen keräämien ennakkotietojen perusteella kuluva perhoskesä on ollut hieman paria edellistä heikompi. Yleisimmissä päiväperhoslajeissa on selvästi enemmän edelliskesästä vähentyneitä (26 lajia) kuin runsastuneita (14 lajia).

Kesällä 2020 runsastuneita ja vähentyneitä päiväperhoslajeja

Graafi perhosten kannanmuutoksista
Lähde SYKE

 Kuvaajan arviot perustuvat 10.8. mennessä kerättyihin havaintoaineistoihin. Ennakkotietoja saatiin lähes puolelta havaintopaikoista. Kesän lopulliset seurantatulokset valmistuvat vuodenvaihteessa.

Kannat laskivat etenkin useimmilla keskikesän lajeilla, kuten hopeatäplillä ja sinisiivillä. Silmiinpistävää oli etenkin kahden perinteisesti runsaimman lajin, tesma- ja lanttuperhosen vähälukuisuus. Myös 2000-luvulla maassamme vahvasti levittäytyneiden kartta- ja peltovirnaperhosen kannat olivat vaihteeksi laskussa. Paremmin meni osalla alkukesän lajeista sekä aikuistalvehtijoilla.

Sateinen heinäkuu vei perhoskesältä parhaan terän

Kokonaisuutena perhoskesästä muodostunee hieman keskimääräistä heikompi. Lajien väliset erot ovat suuria, sillä kesä on ollut sääoloiltaan hyvin vaihteleva.

Toukokuu oli kolea, mikä lykkäsi perhoskesän alkua. Kesäkuu puolestaan oli ennätyksellisen helteinen, joskin paikoin kärsittiin kuivuudesta. Heinäkuu oli tavanomaista sateisempi, mikä vaikeutti tuolloin lentävien lajien lisääntymistä. Lauha talvi saattoi vaikuttaa aikuistalvehtijoiden hyvään menestykseen.

Sitruunaperhonen
Sitruunaperhonen auringontähti kukalla. Kuva Janne Heliölä.

Päiväperhosia edelleen hyvin lennossa

Päiväperhoset ovat runsaimmillaan heinäkuussa, joka on useimpien lajien parasta lentoaikaa. Tänä kesänä keskikesän huippu jäi vaisuksi ja osin siirtyi elokuulle runsaiden sateiden takia. Päiväperhosia on ollut runsaasti liikkeellä viime viikkoina.

Syyskesän tyypillisiä päiväperhosia ovat aikuistalvehtijat sekä vaeltavat lajit. Tänä kesänä kaikki vaeltajat, kuten ohdake- ja amiraaliperhonen ovat olleet hyvin vähälukuisia. Suotuisia eteläisiä perhosia tuovia suihkuvirtauksia ei ole juuri suuntautunut Suomeen.  ikuistalvehtijat, etenkin nokkos-, sitruuna- ja vasta kuoriutumassa oleva neitoperhonen ovat ilahduttavan runsaita. Niiden määrät ovat kuitenkin laskusuunnassa, sillä osa perhosista on jo asettunut talvilepoon.

Lanttuperhonen on yleensä yksi loppukesän runsaimmista lajeista. Lajilla on kaksi sukupolvea, joista jälkimmäinen esiintyy tyypillisesti noin kaksi kertaa ensimmäistä runsaampana. Viime vuonna kävi kuitenkin toisin, joten kuluvan vuoden kanta jäi heikoksi. Tänä kesänä lajin lisääntyminen vaikuttaisi onnistuneen paremmin.

Lanttuperhosen esiintymisestä vuosittain graafi
Lanttuperhosen esiintyminen kesäaikana. Lähde SYKE.

Pitkäjänteistä perhosseurantaa

Suomen ympäristökeskuksen koordinoima päiväperhosseuranta aloitettiin vuonna 1999. Havainnointi painottuu etupäässä maamme eteläosiin. Pitkäjänteinen seuranta on tarpeen, koska päiväperhosten kannat vaihtelevat suuresti lähinnä sääoloista riippuen. Vasta pidempi aikasarja paljastaa vuosien välisen satunnaisvaihtelun takana piilevän perhosten kannankehityksen suunnan. Monen aiemmin eteläisen lajin, kuten kartta- sekä häiveperhosen havaittu runsastuminen on seurausta ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoomme.

Seuranta on keskittynyt maatalousalueille, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia elinympäristöjä. Seuranta perustuu vapaaehtoisten perhosharrastajien työhön. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan vuosittaista runsaustietoa seurannan kautta.


Lisätietoja

Tutkija Janne Heliölä, p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, p. 040 50 98654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lue aiheesta lisää

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön