Jalkapallokenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää yksinkertaisilla ratkaisuilla

Tiedote 25.5.2022 klo 8.00
Ilman kiinteää estettä kumirouhe kulkeutuu vapaasti kentältä pois
Ilman kiinteää estettä kumirouhe kulkeutuu vapaasti kentältä pois. © Kuva: Outi Setälä

Tekonurmikentiltä ympäristöön kulkeutuva kumirouhe on mikromuovin lähde. Kumirouhepäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi estämällä rouheen pääsy kentän hulevesikaivoihin ja opastamalla niin pelaajia kuin kenttien hoitajiakin.

Tiedot jalkapallokenttien täyteaineena käytettävän kumirouheen päästöistä ja eri kulkeutumisreittien merkityksestä ovat täydentyneet Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, vuosina 2019–2021 kahdella erityyppisellä helsinkiläisellä jalkapallokentällä toteutettu TEKONURMI-hanke tutki kenttien lähiympäristöön kulkeutuvan mikrokumin määrää ja kulkeutumisreittejä sekä arvioi erilaisten toimenpiteiden merkitystä kumirouhepäästöjen vähentämisessä.

Tekonurmikenttien rakenne ja ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Suomessa yleisimpiä jalkapalloalustoja ovat kentät, joiden täyteaineena on käytetyistä autonrenkaista valmistettu kumirouhe. Pohjoismaisten arvioiden mukaan tekonurmikentät ovat tärkeä mikromuovin lähde. Näytteenottoon perustuvia kenttätutkimuksia kumirouheen leviämisestä ympäristöön ja vesistöihin on tehty vain vähän.

Rouhe kulkeutuu huleveden, työkoneiden ja käyttäjien mukana

SYKEn selvitys yhdisti Pirkkolan urheilupuiston ja Puotilan Valtti-areenan kentillä tehdyt mittaustulokset mallinnukseen. Lisäksi selvityksessä hyödynnettiin kenttien ylläpitäjille ja käyttäjille kohdistetusta kyselytutkimuksesta saatuja tietoja. Ympäristönäytteitä kerättiin kenttien maaperästä, hulevesikaivoista ja laskupurojen pohjasedimentistä, kentiltä auratusta lumesta ja huoltotoimissa käytetyistä työkoneista. Hulevesi- ja maastomallin avulla arvioitiin valuma-alueiden kaltevuutta, huippuvirtaamia ja hulevesiverkostoon purkautuvan virtaaman virtausnopeutta.

Kumirouhe kulkeutuu kentiltä esimerkiksi työkoneiden ja pelaajien mukana. Rouhe päätyy kentän läheisiin hulevesikaivoihin, kenttien lähiympäristöön ja pelaajien mukana myös alueen ulkopuolelle. Hulevedet ovat merkittävä kumirouhetta kuljettava reitti, jonka merkitykseen tutkimuksen mukaan vaikuttaa sääolosuhteiden ja vuodenajan ohella muun muassa hulevesikaivon sijainti kenttäalueella.

Pirkkolan ja Puotilan kenttien kumirouhepäästöjen ero on huomattava. Maaperästä ja hulevesikaivoista tehtyjen mittausten ja niiden perusteella tehtyjen arvioiden mukaan kumirouhetta päätyi tutkimuksen aikana kentän lähiympäristöön Pirkkolassa keskimäärin 536 kiloa vuodessa ja Puotilassa 1 869 kiloa vuodessa.

Kumirouhe kulkeutuu pois kentältä muun muassa pelaajien kengissä.
Kumirouhetta kulkeutuu kentän ulkopuolelle myös pelaajien kengissä ja muissa varusteissa. Tekonurmikenttä kannattaa varustaa harjauspisteillä, joissa varusteet siivotaan. © Kuva: Maiju Lehtiniemi
Tekonurmen huollossa käytettäviä harjoja.
Päästöihin voidaan vaikuttaa parantamalla kenttien ylläpidon ja huollon toimintatapoja. Esimerkiksi työkoneet ja -laitteet tulisi puhdistaa kentän lähellä, suoja-alueella, josta rouhe ei pääse esimerkiksi hulevesikaivoihin. © Kuvat: Erika Sainio ja Jyri Tirroniemi

Täyteainepäästöt kannattaa huomioida suunnittelussa

”Tekonurmikenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää merkittävästi,” toteaa hankkeen vetäjä, erikoistutkija Outi Setälä. ”Parhaat tulokset saadaan, jos täyteainepäästöt huomioidaan jo tekonurmikentän suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta nykyistenkin kenttien päästöjä pystytään vähentämään.”

Kentälle voidaan asentaa kumirouhepäästöiltä suojaavia rakenteita ja välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi sadevesikaivoihin asennettavat keräimet, kenttäalueen rajalle sijoitettavat esteet ja pukeutumis- ja suihkutilojen viemärikaivojen suodattimet.

Päästöihin voidaan vaikuttaa myös parantamalla kenttien käytön, ylläpidon ja huollon toimintatapoja sekä jakamalla tietoa ja ohjeistamalla kentän käyttäjiä.

Tutkijat toteavat, että asiaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota kenttäalueiden suunnittelussa, jotta kumirouhe ei pääsisi hulevesien mukana sadevesiviemäreihin. Työkoneiden puhdistus ja lumen säilytys tulisi kentillä ja niiden läheisyydessä sijoittaa suoja-alueelle, josta rouhe ei pääse hulevesiverkostoon.

SYKEn yhteistyökumppaneina selvityksessä olivat WSP Finland Oy, Helsingin kaupunki ja Suomen Palloliitto. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana ylitarkastaja Jarkko Rantamäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ja Suomen palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.

SYKEllä on käynnissä myös useita muita mikromuoveihin liittyviä tutkimuksia. Tänä vuonna tehdään muun muassa mikromuovikartoitusta yhdeksässä Itä-Suomen järvessä.

Lisätietoja: