Uljuan tekoallas

Allas ja voimalaitos

Tie- ja vesirakennushallitus sai vuoden 1964 joulukuussa Pohjois-Suomen vesioikeudelta luvan Uljuan altaan rakentamiselle. Seuraavan vuoden kesäkuussa Revon Sähkö Oy solmi TVH:n kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti TVH rakensi säännöstelyaltaan Uljualle ja Revon Sähkö altaan yhteyteen voimalaitoksen. Sopimuksen mukaan vastuu rakenteista jäi säännöstelyaltaan valmistuttua TVH:lle ja altaan valvonta Revon Sähkölle.

Alun perin kyse oli siis valtiovallan tie- ja vesirakennushallitukselle antamasta tehtävästä tekoaltaan rakentamiseksi tulvasuojelua varten, mutta mukaan kytkettiin myöhemmin myös vesivoiman hyödyntäminen. Vastaavat mutta huomattavasti Uljuaa laajemmat suunnitelmat oli tehty myös Siuruanjoelle.

Vesioikeus myönsi luvan voimalaitokselle elokuussa 1969, ja vuotta aikaisemmin TVH oli saanut puolestaan vesioikeuden luvan tekoaltaan ja Siikajoen vesistön säännöstelyyn. Lupapäätöksessä asetettiin rajat altaan vedenkorkeudelle, mutta käytännössä kuitenkin vain vesimäärän ylärajalle.

Revon Sähkö Oy sitoutui kustannuksellaan hoitamaan altaan säännöstelyä lupaehtojen ja TVH:n antamien ohjeiden mukaisesti sekä laatimaan vuosittain ennakkoarviot kevättulvista. Tie- ja vesirakennushallitus suoritti kustannuksellaan tarvittavat altaan korjaukset ja kunnossapidon ja piti altaan sille suunnitellussa käytössä.

Kiistaa haittavaikutuksista

Uljuan voimalaitoksen vedensäännöstelyn seurauksena vedenkorkeus vaihteli voimakkaasti alapuolisessa Lamujoessa ja Siikajoessa, mikä aiheutti kiivasta keskustelua paikallisten asukkaiden ja sähköyhtiön välillä mahdollisista haittavaikutuksista. Ongelmia syntyi sekä juoksutuksista että altaan rakenteissa lyhytaikaisen vuorokautissäännöstelyn vuoksi. Asiasta kehkeytyi vuosikymmeninen mittainen riita, jota ratkottiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka.

Uljuan perusparannushanke

Vuonna 2003 oli aloitettu myös Uljuan tekojärven patojen kuntoarvio, joka saatiin valmiiksi syksyllä 2005. Kuntoarvion perusteella Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johdolla käynnistettiin altaan perusparannushanke, jonka kustannusarvio oli 10 miljoonaa euroa.

Suurimmat ongelmat olivat muodostuneet patojen märän luiskan verhouksessa, jonka kunto oli huono, sekä kunnollisten suotovesisuodattimien ja huoltotieyhteyksien puuttumisesta. Korjaus- ja rakennustyöt toteutettiin vuosien 2004 ja 2008 välisenä aikana. Lisäksi ympäristökeskuksen johdolla ja Suomen johtavien asiantuntijoiden voimin laadittiin Uljuan tekojärven Tulisaaren padon vyöhykepadosta korjauksen yleissuunnitelma vuonna 2008 ja rakennussuunnitelma vuonna 2009. Niiden mukaisesti aloitettiin vyöhykepadon peruskorjaus vuonna 2010.

Lähteet ja kirjallisuus

  • Haastattelutiedot
  • Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1.2.2005/191 KHO:2005:7
  • Raivio 2007
  • www.ymparisto.fi > Pohjois-Pohjanmaa > Vesivarojen käyttö
Julkaistu 7.10.2019 klo 13.51, päivitetty 7.10.2019 klo 13.51
Aihealue: