Kalajokilaakson vesihuollon järjestäminen

Kalajokilaaksossa oli vesihuollon järjestäminen tullut ajankohtaiseksi asiaksi jo 1960-luvulla, sillä jokilaaksossa on suhteellisen vähän vesistöjä, jokivesistö on laadultaan humuspitoista ja varsinkin keskiosalla jokilaaksoa pohjavesivarat ovat hyvin niukat.

Nivalaan oli perustettu jo vuonna 1943 Nivalan Vesi Oy ja sen jälkeen vesilaitoksia muuallekin jokilaakson keskustaajamiin 1950- ja 1960-luvulla. Varsinainen haja-asutusalueiden vesijohtoverkostojen rakentaminen käynnistyi kuitenkin vuonna 1968 Nivalan, Sievin ja Ylivieskan yhteisen vedenhankintaorganisaation Vesikolmio Oy:n perustamisella.

Kokkolan maanviljelysinsinööripiiri oli laatinut sitä ennen vesihuollon yleissuunnitelman Ylivieskan, Nivalan ja Sievin alueille. Vesikolmiosta tuli tukkuvesilaitos, joka myi vettä osakaskuntien alueella oleville jakelulaitoksille. Pääjohto rakennettiin vuosina 1969–1972 Sievin Kiiskilänkylästä Raudaskylän kautta Ylivieskaan. Myöhemmin 1970-luvulla verkostoa laajennettiin, ja 1980-luvulla mukaan liittyivät myös Alavieskan, Kalajoen ja Haapajärven kunnat.

Jokilaakson vesihuollon kehityksen kannalta merkittävä oli myös 1980-luvun alussa valmistunut Kalajokilaakson vesihuollon uusittu yleissuunnitelma, jonka mukaisesti laajennustyöt toteutettiin. Sitä vanhempi suunnitelma oli peräisin vuodelta 1973.

Lähteet ja kirjallisuus

  • Vesikolmio Oy historiikki 1968–1998
Julkaistu 7.10.2019 klo 15.00, päivitetty 7.10.2019 klo 14.59
Aihealue: