Hyppää sisältöön

Kartoitusalueet: Merenkurkku

Merenkurkun alue erottaa Perämeren Selkämerestä. Alue on monin paikoin poikkeuksellisen louhikkoista ja vedenrajassa olevia kivikoita on paljon. Merenkurkun alueella maa kohoaa edelleen lähes sentin vuodessa, minkä vuoksi siellä voidaan hyvin seurata maankohoamisen vaikutuksia saaristoluontoon.

VELMU aaltoviiva

 

Merenkurkun kohdalla meriveden suolapitoisuus muuttuu nopeasti. Niinpä monia suolaisen veden lajeja esiintyy vielä Merenkurkussa, mutta sen pohjoispuolella lajisto korvautuu makeanveden lajeilla. Näin ollen Merenkurkussa esiintyy sekä Selkämerelle että Perämerelle tyypillisiä lajeja.

Luonnonsuojelualueiden Merenkurkku

Alueella sijaitsee useita luonnonsuojelualueita. Vuonna 1989 tehtiin valtioneuvoston periaatepäätös Mikkelinsaarten suojelusta, ja vuonna 1998 Merenkurkun saaristoalue otettiin mukaan Suomen Natura 2000 -verkostoon. Snipansgrund-Medelkallanin hylkeidensuojelualue perustettiin alueelle vuonna 2001. Yhdessä Ruotsin Höga Kustenin kanssa alue muodostaa ainutlaatuisen geologisen ja biologisen kokonaisuuden, ja heinäkuussa 2006 Merenkurkun saaristo hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

 

 

Lisätietoja Merenkurkun luonnosta

Kaikki kartoitusalueet

  1. Perämeri
  2. Merenkurkku
  3. Selkämeri
  4. Saaristomeri
  5. Läntinen Suomenlahti
  6. Itäinen Suomenlahti

 

 

Julkaistu 30.10.2020 klo 9.12, päivitetty 30.10.2020 klo 9.12