Pintavesien tilan seuranta - Pohjois-Pohjanmaa

Vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa vedenlaatua 33 järvi- ja 45 jokihavaintopaikalla. Luvuissa on mukana Luonnonvarakeskuksen metsätalouden vesistökuormituksen seuranta kahdella pienellä latvavaluma-alueella Kuusamon Oijusluomalla ja Vääräjoella. Rannikkovesien tilaa seurataan yhdeksällä havaintopaikalla. Perämereen laskevat suurimmat joet, neljä järveä ja viisi jokea ovat vuosittaisessa seurannassa, muut seurantakohteet määrävuosin. Vuonna 2022 vaihtuvissa seurantakohteissa suurin osa on perustilan selvittämistä vesistöistä, joiden edellisestä seurannasta on kulunut pitkä aika. Mukana on myös metsätalouden kuormitukselle herkiksi tunnistettuja vesistöjä sekä vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden suunnittelun tai toteutuksen tuloksellisuuden seurantaa. Näytteenotosta ja analyysipalveluista vastaa Eurofins Ahma Oy. Raskasmetallien ja haitallisten aineiden analytiikasta vastaa Suomen ympäristökeskus.

Seurantaa tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Ympäristöhallinnon seurannan lisäksi toiminnanharjoittajien vesistötarkkailut tuottavat merkittävästi tietoa vesien tilasta. Kesä-syyskuussa levähaittaseurantaa tekevät kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja aktiiviset ranta-asukkaat.

Pintavesinäytteistä analysoidaan mm. veden happipitoisuutta, sameutta, värilukua ja ravinnepitoisuutta. Ekologisen tilan luokittelua varten osasta seurantakohteista kerätään tietoa biologisista laatutekijöistä. Järvissä biologisia laatutekijöitä ovat kalat, kasviplankton, pohjaeläimet ja vesikasvit. Virtavesissä koskipaikkojen päällyslevät, kalat ja pohjaeläimet. Luonnonvarakeskus vastaa pääsääntöisesti kalojen seurannasta.

Järviä havainnoidaan pääsääntöisesti neljä-kuusi kertaa vuodessa. Näytteenottopaikka on yleensä järven syvänne. Näytteet otetaan usealta eri syvyydeltä; vähintään pintakerroksesta sekä pohjan tuntumasta. Tiheimmin seurattuja järviä ovat Yli-Kitka Kuusamossa ja Oulujärven Niskanselkä Vaalassa. Vuonna 2022 seurannassa olevista järvistä 18 on pinta-alaltaan yli kaksi neliökilometriä. Pienemmistä järvistä useimmat ovat luontaiselta tyypiltään matalia humusjärviä.

Perämereen laskevia suurimpia jokia seurataan 13 kertaa vuodessa tulva-aikaan painottuen. Muiden jokien seuranta on neljä-viisi kertaa vuodessa. Vuonna 2022 happamien sulfaattimaiden alueella seurantaa on tehostetusti Temmes-, Tyrnävän- ja Ängeslevänjoilla 8-11 kertaa.

Rannikkovesien seurantaa tehdään kahdeksalla havaintopaikalla kolme kertaa vuodessa ja yhdellä intensiiviasemalla Oulun ulkomerialueella 11 kertaa vuodessa. Kasviplanktonnäytteitä otetaan kesällä seitsemältä rannikon havaintopaikalta. Eläinplankton- ja pohjaeläinnäytteitä otetaan Hailuodon intensiiviasemalta. Avomeriseurannasta vastaa Suomen ympäristökeskuksen merikeskus.

Maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia seurataan vuonna 2022 kahdella järvellä ja kahdeksalla joella. Pyhäjärven Komujärvi ja Haapaveden Iso-Vatjusjärvi sekä Siikajoen Luohuanjoki ja Vaalan Aittojoki ovat vuosittaisessa seurannassa, muut kohteet ovat seurannassa määrävuosin.

Seurannan tulokset tallennetaan ympäristötiedon Hertta-hallintajärjestelmän Vedenlaatu (Vesla) -rekisteriin, josta ne ovat saatavissa Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelun kautta. Biologisista laatutekijöistä Hertta-hallintajärjestelmästä on olemassa rekisterit pohjaeläimille, kasviplanktonille ja kaloille.

Kesä-syyskuussa sinilevien esiintymistä seurataan silmämääräisesti viikoittain noin 25 havaintopaikalla eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Seuranta toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten, kuntien ympäristöviranomaisten sekä aktiivisten ranta-asukkaiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla kansalaishavainnoinnin rooli leväseurannassa on merkittävä, sillä lähes puolet havainnoijista on vapaaehtoisia ranta-asukkaita. Seurannan tulokset päivitetään viikoittain Järvi- ja MeriWiki-verkkopalveluun sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen www-sivuille

Ympäristöhallinnon seurantojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa ns. velvoitetarkkailua vuosittain 200-300 havaintopaikalla. Velvoitetarkkailua on mm. jätevedenpuhdistamoilla, teollisuuslaitoksilla, turvetuotannolla ja kalankasvatuslaitoksilla. Velvoitetarkkailuihin sisältyy vedenlaatutarkkailun lisäksi usein myös biologisten laatutekijöiden tarkkailua.

Osa velvoitetarkkailuista tehdään ns. yhteistarkkailuina, joissa on mukana saman vesistöalueen kuormittajat.  Suurimpia velvoitetarkkailuja merialueella ovat Oulun ja Raahen edustan merialueen yhteistarkkailut. Sisävesillä laajoja yhteistarkkailuja on Pyhäjoella, Siikajoella, Kalajoella ja Iijoella. Velvoitetarkkailuista tehdään vuosiraportit ja useamman vuoden tuloksia tarkastellaan määrävuosin laadittavissa laajemmissa raporteissa. Velvoitetarkkailuraportteja valmistuu vuosittain noin 25–30 tarkkailusta Pohjois-Pohjanmaan alueelta.                      

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Tilatietoa käytetään lausuntojen, suunnittelun ja päätöksenteon pohjana sekä vesiensuojelutoimenpiteiden tuloksellisuuden arvioinnissa. Pohjois-Pohjanmaalla on 660 vesimuodostumaa, joiden ekologinen tila luokitellaan kuuden vuoden välein osana vesien- ja merenhoidon suunnittelua. Luokittelussa hyödynnetään luokittelujaksolta rekistereihin tallennettuja laatuvarmennettuja tuloksia.

Velvoitetarkkailuraportit

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen uusimmat velvoitetarkkailuraportit vesistöalueittain.

Raahen edusta

Kalajoki

Pyhäjoki

Siikajoki

Lestijoki

Liminganlahti

Oulun edusta

Oulujoki

Kalimeenoja

Kiiminkijoki

Iijoki

Olhavanjoki

Kuivajoki

Kuivaniemen edusta

Kuusamo

Lisätietoja:
Pintavesien tila: Mirja Heikkinen, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Vesistötarkkailu: Marjaana Eerola, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Julkaistu 4.10.2021 klo 11.19, päivitetty 15.2.2022 klo 15.03