Vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesille on laadittu seurantaohjelma yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Valmisteluprosessin aikana keskeiset vesien käyttöön ja hoitoon vaikuttavat toimijat ovat päässeet vaikuttamaan seurantaohjelman laatimiseen vesienhoidon yhteistyöryhmien kautta.
Seurantaohjelman seurantapaikat on koottu olemassa olevista viranomaisten seurannoista ja toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuista. Tarkempiin tietoihin seurantapaikoista, seurattavista muuttujista ja seurantajaksoista voi tutustua ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelussa (kts. oikea palsta). Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
Pintavedet
Pintavesien seurantapaikat 2009
Perusseuranta
Perusseurannan tavoitteena on saada yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva vesien tilasta vesienhoitoalueella. Pintavesien perusseurannassa seurataan monipuolisesti sekä biologisia että fysikaalis-kemiallisia tekijöitä.
Perusseuranta on säännöllistä pintavesien tilan seurantaa, joka antaa tietoa luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan vaikutusten pitkäaikaiskehityksen selvittämiseksi. Perusseurantaan sisältyy eri järvi-, joki- ja rannikkovesityyppejä edustavia mahdollisimman luonnontilaisia kohteita, joiden seurantatietoa käytetään vertailutilana ekologisen tilan luokittelussa. Lisäksi perusseurantaverkkoon sisältyy vesienhoitoalueella merkittäviä suuria järviä, jokia ja rannikkovesikokonaisuuksia. Perusseurantaa kohdistetaan biologisia, hydrologismorfologisia ja fysikaaliskemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin ja järjestetään kullakin vesienhoitosuunnitelmakaudella vähintään vuoden ajan. Perusseuranta voidaan harventaa joka kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella järjestettäväksi, mikäli aiemman seuranta-aineiston perusteella tiedetään asianomaisen pintaveden tilan olevan vähintään hyvä ja tilan arvioidaan säilyvän hyvänä tai paranevan.
Toiminnallinen seuranta
Pintavesien toiminnallista seurantaa järjestetään, jos vesialueen hyvän tilan saavuttaminen on epävarmaa tai vesialueen tila uhkaa heikentyä. Toiminnallisen seurannan perusteella arvioidaan vesien tilaa ja toimenpideohjelman vaikutuksia. Vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan sisällytettävä toiminnallinen seuranta rakentuu pääosin toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuista sekä hajakuormituksen seurannasta. Toiminnallisessa seurannassa on tavoitteena käyttää samoja menetelmiä ja muuttujia kuin perusseurannassa, jotta ekologisen tilan luokittelu olisi mahdollista tyyppikohtaisten vertailuolosuhteiden pohjalta (perusseurannan referenssipaikat). Toiminnallisessa seurannassa riittää kuitenkin vesistöä muuttavan toiminnan vaikutuksia parhaiten kuvaavien biologisten muuttujien seuranta. Toiminnalliseen seurantaan sisältyy myös vaikutusten arvioimiseksi tarpeellisia fysikaaliskemiallisia ja hydrologismorfologisia muuttujia.
Tutkinnallinen seuranta
Jos syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai se johtuu äkillisestä syystä, tutkinnallisella seurannalla selvitetään pintaveden tilan heikkenemisen suuruus ja vaikutukset toimenpideohjelman laatimista varten. Tutkinnallisen seurannan ohjelma laaditaan tapauskohtaisesti kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Läntisen vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan ei ole toistaiseksi ehdotettu tutkinnallista seurantaa.
Pohjavedet
Pohjavesien seurantapaikat 2009
Vesienhoidon seurannassa seurataan pohjavesiä pohjavesiryhmien kautta. Suomen pohjavesimuodostumat on ryhmitelty vesipuitedirektiivin edellyttämällä tavalla pohjavesien seurantaa ja raportointia varten. Suomen pohjavesimuodostumien suuri lukumäärä, pienehkö pinta-ala ja epäyhtenäisyys edellyttävät muodostumien ryhmittelyä. Ryhmittelyjen perusteina on käytetty pohjavesimuodostumien geologisia ja alueellisia ominaispiirteitä.
Läntiselle vesienhoitoalueelle sijoittuu kolme pohjavesimuodostumaryhmää: Sisä-Suomi, Länsi-Suomen rannikkoseutu ja Pohjanmaan rannikko.
Perusseuranta
Perusseurannassa seurataan sekä pohjaveden määrällistä että kemiallista tilaa. Määrällisen tilan seurannan muuttuja on pohjaveden pinnankorkeus. Kemiallisen tilan perusseurantaa varten raakavedestä analysoidaan happi, pH, sähkönjohtavuus, nitraatti ja ammonium.
Toiminnallinen seuranta
Toiminnalliseen seurantaan on valittu pohjavesialueet, joilla on havaittu pohjaveden pilaantumista. Käytännössä kriteerinä ovat yhteisölainsäädännössä eräille pilaaville aineille asetetut raja-arvot ja Sosiaali- ja Terveysministeriön talousveden laatuvaatimuksissa pilaaville aineille asetetut raja-arvot.
Seurantaohjelma ja liitteet