Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Etelä- ja Keski-Suomessa vedenpinnat matalalla (Tulvakeskus 18.1.)

Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Hämeessä sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa järvien vedenkorkeudet ovat paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Suurista järvistä esimerkiksi Keitele ja Tarjanne ovat olleet vuoden alussa näin alhaalla edellisen kerran 1940-luvulla. Päijänne on ajankohtaan nähden alimmalla tasollaan säännöstelyn aloittamisen jälkeen ja alimpana sitten vuoden 1947. Myös Itä-Suomessa osa järvistä on tavanomaista alempana, Saimaan vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja laskee todennäköisesti hiljalleen kevääseen asti.

Jokien virtaamat ovat edelleen pieniä varsinkin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Koska lämpötila pysyy pääosin pakkasella, pysyvät virtaamat toistaiseksi pieninä koko maassa. Jäätyminen ja hyyde saattavat kuitenkin nostaa jokien vedenpintoja pakkasten kiristyessä loppuviikkoa kohti.

Etelä- ja Lounais-Suomi (17.1.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat talviseen tapaan pieniä, osin myös ajankohdan tavanomaista pienempiä. Lämpötila pysyy sääennusteiden mukaan pakkasen puolella ainakin seuraavan viikon ajan, joten virtaamat pysyvät pieninä. Lunta on etelärannikolla ja Lounais-Suomessa viimeisten sateiden jälkeen keskimääräistä enemmän.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen ajankohdan keskimääräistä alempana. Monet pienet luonnontilaiset järvet pysyvät koko talven ajan poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on 15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja pysyy ennnusteen mukaan tammikuun loppuun asti tämän hetken tasolla.

Hiidenvesi on noin 20 cm ja Lohjanjärvi yli 40 cm ajankohdan tavanomaista tasoa alempana. Ennusteen mukaan Hiidenvesi laskee tammikuun loppuun mennessä 5-10 cm, Lohjanjärvi nousee hieman. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja pysynee seuraavan kahden viikon ajan nykytason tuntumassa.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on edelleen hitaassa nousussa, mutta 25 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja ajankohtaan nähden alimmillaan sitten vuoden 2003.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (18.1.)

Vuoksen vesistöalueella suurten järvien vedenkorkeudet ovat 15-25 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan Kallaveden pinta pysyy lähellä nykyistä tasoa ja Saimaa ja Pielinen laskevat hitaasti talven aikana. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen etelä- ja itäosiin. Lumen vesiarvo on Vuoksen etelä osissa parikymmentä milliä tavallista suurempi ja pohjoisosissa vastaavasti muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi. 

Saimaan vedenkorkeus on laskenut 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 5-15 cm maaliskuun puoliväliin mennessä, mutta ero ajankohdan keskitasoon ei juurikaan muutu, koska vedenkorkeus on tähän aikaan vuodesta normaalisti laskussa. Vedenkorkeus jatkaa todennäköisesti laskua vielä maaliskuun lopulla, jollei kevät tule tavallista aiemmin.

Pielisen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenkorkeus on talvelle tyypillisessä laskussa ja sen ennustetaan laskevan 10-15 cm helmikuun loppuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenpinta on pysynyt joulukuun ajan tasaisena, ja pysynee myös tammikuun ajan lähellä nykyistä tasoa.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (16.1.)

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat erittäin vähäsateisen ja lämpimän kesän ja syksyn jäljiltä edelleen hyvin alhaalla. Viime viikkoina sadetta on tullut kuitenkin sen verran, että vesistöalueen lumen vesiarvo on nyt ajankohdalle tyypillinen. Virtaamiin ja vedenkorkeuksiin nämä pääosin lumena tulleet sateet eivät ole juurikaan vaikuttaneet. Useimmissa järvissä vedenkorkeuksien muutokset ovat lähiviikkoina ennusteen mukaan vähäisiä.

Päijänteen vedenpinta on yli puoli metriä ajankohdan mediaanitason alapuolella, sivuten alinta pinnankorkeutta, joka Kalkkisen havaintoasemalla on mitattu tähän aikaan vuodesta viimeisten 50 vuoden aikana. Lähtövirtaama on erittäin pieni, vain 80 m3/s. Tällä virtaamalla Päijänteen pinta tuskin enää laskee, mutta ei myöskään merkittävästi nouse ennen kevättä, ellei lopputalvi ole poikkeuksellisen leuto ja sateinen. Kymijoen pääuoman virtaama on Kuusankoskella 120-140 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja sen yläpuolinen säännöstelty Kivijärvi ovat 40-50 cm keskimääräistä alempana. Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat noin 30 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla koko talven, ja ellei lunta kerry selvästi tavanomaista enemmän, jäävät myös kevään ja alkukesän vedenkorkeudet ainakin säännöstelemättömissä järvissä keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä vesistöalueen Puulan pinta on noin 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Juoksutus Kissakoskesta on varsin pieni, 10-12 m3/s. Kyyvesi on noin 30 cm ja Vuohijärvi 15 cm keskimääräistä alempana. Useimpien Mäntyharjun reitin järvien ennustetaan pysyvän tammi-helmikuun ajan lähellä nykyisiä pinnankorkeuksia.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (17.1.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat talvelle tavanomaisia lukemia pienempiä, ja pysyvät pieninä pakkassään jatkuessa. Kokemäenjoen alajuoksulla ja Loimijoella virtaamat ovat tällä hetkellä alle puolet ajankohdan keskimääräisestä. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa tai hieman keskimääräistä alempana, ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa tai laskevat hitaasti.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat kuivan kesän myötä ajankohdan tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Keurusselän vedenkorkeudet ovat 40-50 cm, ja Tarjanteen 55 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat pysynevät talven ajan lähes nykyisellään. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien, ja tällä hetkellä juoksutetaan noin 12 m3/s.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pieniä, ja pysyvät lähiviikkoina lähes nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä alempana, ja paikoin hitaassa laskussa.

Pohjanmaa (17.1.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pääosin talvisen pienissä lukemissa, ja pysyvät pieninä seuraavan viikon ajan, kun lämpötila on enimmäkseen pakkasen puolella. Jokien jäätyminen ja hyyde voivat kuitenkin nostaa paikoin vedenpintoja. Lunta Pohjanmaalla on hieman keskimääräistä vähemmän.

Järvien vesitilanne jatkuu edelleen pääosin kuivana. Lapuanjoella Hirvijärven pinta on yli metrin ajankohdan keskimääräistä alempana. Tämä on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin tähän aikaan vuodesta. Kuortaneenjärvellä pinta on 50 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla ja hitaassa nousussa. Kalajoella Hautaperän tekoaltaan pinta on yli metrin ajankohdan keskimääräistä alempana. Laajalti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat 20-50 cm tavanomaista alempana, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja tai paikoin hieman alempana, ja pysyvät tällä tasolla jatkossakin. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat 23-25 m3/s, molemmat ovat laskussa. Lunta Iijoen alueella on keskimääräistä vähemmän, keskimäärin noin 60-70 mm kun normaali ajankohdan keskiarvo on noin 80-100 mm lumen vesiarvona mitaten.
 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (14.1.)

Valunnat ja jokien virtaamat ovat talvelle tavanomaisissa pienissä lukemissa Oulujoen vesistössä. Järvien vedenkorkeudet ovat tammikuun puolivälin keskitasojensa tuntumassa ja laskussa. Lumen vesiarvo 60 mm on noin 75 % ajankohdan keskiarvosta vesistöalueella. Lumipeite vahvistuu edelleen tammikuun aikana.

Oulujärven pinta on ajankohdan keskitasonsa tuntumassa ja laskee talviseen tapaan. Oulujoen virtaama Merikoskessa on viimeisen viikon aikana vaihdellut 100 m3/s ja 400 m3/s välillä.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat tammikuun keskitasojensa tuntumassa ja laskevat talviseen tapaan.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenkorkeudet ovat jäämässä talviajaksi noin 5-10 cm keskitasojaan alemmaksi. Lunta alueella on keskiarvoa vähemmän, vain noin 45 mm vesiarvona ilmaistuna kun keskimäärin tammikuun puolivälissä lunta on 90 mm.

Lappi (11.1.)

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa pakkassään jatkuessa. Jokiin muodostunut jääpeite nostaa monin paikoin jokien vedenpintoja. Lumenvesiarvo on koko Lapissa alle ajankohdan keskimääräisen.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.

 

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 18.1.2019 klo 13.35