Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Lapissa ennätyslumet sulavat nopeasti, suurtulvat toteutumassa (Tulvakeskus 25.5.)

Lapissa ja paikoin Pohjois-Pohjanmaalla alkanut lämpimän sään käynnistämä voimakas lumen sulaminen on saanut jokien virtaamat nopeaan kasvuun. Vedenpinnat nousevat jo alkaneen viikon aikana paikoin vahinkorajoille. Tulvahuiput ajoittuvat enimmäkseen kesäkuun alkupäiville ja koko Lapin alueella tulvista näyttäisi tulevan poikkeuksellisen isot. Jopa aiemmat ennätykset voivat paikoin rikkoontua. Suurten lumimäärien aiheuttama riski suurtulvalle on toteutumassa. Ennusteiden mukaan sää hiukan kylmenee viikon puolivälin jälkeen hidastaen sulamista. Mikäli tätä kylmenemistä ei tapahdukaan, ovat virtaamahuiput terävämpiä ja todennäköisesti vieläkin suurempia kuin nyt ennustetaan.

Lapin suurista joista Ounasjoen vedenkorkeus nousee Kittilässä vahinkorajalle suurella todennäköisyydellä viikon loppupuolella. Tulva on kesäkuun alkupäivinä noin 30 % todennäköisyydellä vuoden 2005 ennätystulvaa suuremassa huipussaan. Rovaniemellä tulvahuippu ajoittunee myös kesäkuun alkuun. Tulvavahinkoraja ylittyy noin 80 % todennäköisyydellä. On myös mahdollista, että Kemijoen virtaama nousee suuremmaksi kuin havaintohistorian tähän saakka suurimmissa vuosien 1973 ja 1993 tulvissa. Tällä hetkellä vedenkorkeus nousee Kittilässä noin 3 cm ja Rovaniemellä sentin tunnissa.

Tornionjoella tulvahuipun arvioidaan olevan todennäköisimmin kesäkuun 6. päivän tienoilla ja virtaamien ennustetaan kasvavan lähelle vuonna 1968 mitattua ennätystä. Näillä näkymin joen vedenpinta Torniossa jää korotettujen tulvapenkereiden alapuolelle, mutta Pellossa vahinkoraja ylittyy noin 50 % todennäköisyydellä. Ivalojoen virtaama ja vedenkorkeus ovat ennusteen mukaan huipussaan 3.-4.6. ja maksimivirtaama jää vuoden 2005 suurtulvaa pienemmäksi. Ivalossa korotetut tulvapenkereet estänevät merkittävien tulvavahinkojen syntymisen.

Pohjois-Pohjanmaalla Iijoen Jongunjärvellä tulva katkaisee teitä jo alkuviikolla ja on huipussaan viikon loppupuolella. Myös Pudasjärvellä tulva nousee nopeasti. Tulvavaarassa on vapaa-ajan asuntoja ennusteen mukaan tiistaina ja tulvahuippu on pari päivää myöhemmin. Kuivajoen vesistöalueen Oijärvellä tulva on laskussa. Kuusamon seudulla kesäkuun alkupuolen tulvahuipusta ennustetaan paikoin mittaushistorian suurinta. Oulankajoella tulvavesi katkaisee Karhunkierroksen.

Etelä- ja Lounais-Suomi (22.5.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat kasvoivat hieman edellisviikon sateiden vaikutuksesta, mutta ovat jo pienentyneet lähelle aikaisempaa toukokuun tasoa.  Seuraavien päivien ennustetut sademäärät ovat pieninä, joten virtaamat eivät juuri muutu nykyisestä.

Järvien vedenkorkeudet eivät ole juuri muuttuneet viime viikosta, ja ne ovat monin paikoin ajankohdan tavanomaisen tason tuntumassa. Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on hieman laskenut viime viikosta. Tällä hetkellä vedenkorkeus on vajaa 15 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella ja lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Juoksutusta kasvatettiin viime viikolla ja samalla Eurajoen pinta Euran keskustassa hieman nousi. Painion pinta on noussut viikon takaisesta tasosta. Se on nyt 10 cm ajankohdan tavanomaisen tason alapuolella ja nousee ennusteen mukaan toukokuun loppuun mennessä 10 cm.

Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet ovat pysyneet lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasojaan ja niiden pinnat eivät ole juuri muuttuneet viime viikosta.  Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet eivät juuri muutu toukokuun lopun aikana. Tuusulanjärvi on noin 10 cm ajankohdan tavanomaista alempana ja pitää nykytasonsa kuun loppuun. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi on laskenut alemmaksi kuin koskaan aikaisemmin toukokuun alun ja puolivälin havaintohistoriassa ja se on edelleen noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Tavallisesti järvi on korkeimmillaan toukokuun alussa, nyt sen ennustetaan jatkavan laskuaan aina syksyyn asti. Mikäli kesän sademäärä on tavanomainen, vedenkorkeus on loppukesään mennessä keskimääräisellä tasolla.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (18.5.)

Vuoksen vesistön pohjoisosissa lumien sulanta on nostanut jokien vedenkorkeuksia. Pienemmissä joissa vedenkorkeudet ovat kääntyneet jo laskuun, Koitajoella virtaamahuippu on käsillä ja Lieksanjoella keskimääräisen suuruinen kevättulvahuippu ajoittuu kesäkuun alkuun. Suurista järvistä Kallaveden ennustetaan nousevan tulvahuippuun touko-kesäkuun vaihteessa, Pielisen kesäkuun lopulla ja Saimaan kesä-heinäkuun vaihteessa.

Pielisen vedenkorkeus on kääntynyt nousuun. Sateisen talven johdosta vedenkorkeus on ollut poikkeuksellisen korkealla ja valuma-alueen lumen maksimivesiarvo keskimääräistä suurempi. Tämän vuoksi Kaltimon voimalaitokselta on huhtikuun alussa aloitettu lisäjuoksutukset Pielisen kevättulvahuipun alentamiseksi. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 20-60 cm kesäkuun loppuun mennessä.

Kallaveden pinta on poikkeuksellisen talven jälkeen nyt lähellä ajankohdan keskitasoa ja nousemassa hieman tavallista pienempään kevättulvahuippuun. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 5-10 cm kesäkuun alkuun mennessä.

Saimaan vedenkorkeus on lauhan ja sateisen talven johdosta noin 45 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus jatkaa nousua, jota kertyy kesäkuun loppuun mennessä 5-25 cm. Ilman suuria sateita vedenkorkeus pysyy kuitenkin normaalivyöhykkeen sisällä.

Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä jokien virtaamat ovat pienentyneet lauhan talven aikaisista virtaamahuipuista. Simpelejärven vedenkorkeus on laskenut lähelle ajankohdan keskitasoa ja Jänisjoen kevättulva on jäänyt tavallista pienemmäksi. Kiteenjoen virtaama on vähälumisen talven johdosta ajankohtaan nähden pieni.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (18.5.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat koko leudon ja sateisen talven ajan erittäin korkealla, mutta tilanne on normalisoitumassa. Viimeisimmän kahden kuukauden jakson sadesumma on ollut vuodenaikaan nähden keskimääräinen ja vedenpintojen nousu jää tänä keväänä lähes lumettoman talven jälkeen useimmissa järvissä hyvin vähäiseksi. Kun tavallisesti vedenkorkeudet nousevat toukokuussa voimakkaasti, niin nyt pinnat laskevat tai pysyvät suunnilleen nykyisillä tasoillaan, lähestyen ajankohdan mediaanitasoja ja monin paikoin alittaen ne lähiviikkoina. Osa vesistön latva-alueiden järvistä on jo nyt ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella.

Päijänteen pinta on vielä runsaat 30 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeuden muutokset ovat touko-kesäkuussa hyvin vähäisiä ja ero ajankohdan keskitasoon pienenee. Kalkkisen juoksutusta on viime viikkoina vähitellen pienennetty mutta se on edelleen hieman keskimääräistä suurempi, samoin Kymijoen virtaama. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama edelleen pienenee lähiviikkoina ja on kesäkuussa ajankohdalle tyypillisissä lukemissa, elleivät tavallista runsaammat sateet muuuta tilannetta.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Konneveden ja Pielavesi-Nilakan vedenpinnat ovat nyt ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Keitele on vielä toistaiseksi 10 cm keskimääräistä ylempänä. Ennusteen mukaan pinnat pysyvät lähiviikot suunnilleen nykyisillä tasoillaan tai laskevat hieman. 

Puulan ja muiden Mäntyharjun reitin suurten järvien pinnat ovat laskussa. Puulan pinta on vielä noin 20 cm korkeammalla kuin keskimäärin toukokuun loppupuolella, Vuohijärvi ja Kyyvesi ovat ajankohtaan nähden keskimääräisillä tasoilla.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (19.5.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenpinnat ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla. Lähipäivinä virtaamat pysyvät nykyisen suuruisina, mutta viikonloppuna mahdolliset runsaammat sateet voivat nostaa virtaamia.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet olivat viime vuonna selvästi keskimääräistä alempana aina lokakuuhun asti. Sen jälkeen lauhan ja sateisen talven vuoksi vedenkorkeudet pysyivät poikkeuksellisen korkealla, mutta ovat maaliskuusta alkaen laskeneet niin, että tällä hetkellä ne ovat ajankohdan keskitasolla tai vähän keskimääräistä alempana.

Längelmäveden reitin järvet ovat nyt lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja jatkavat laskua normaaliin tahtiin siten, että ne pysyvät todennäköisesti kesän ajan tavanomaisella tasolla. Tarjanne on laskenut helmikuun lopun huipustaan yli puoli metriä ja on tällä hetkellä lähes 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana, kun tavallisesti järvi on korkeimmillaan toukokuun lopussa. Keurusselkä on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja jatkaa niin ikään laskuaan.

Suurimpien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä tasojaan. Vanajavesi, Näsijärvi, Pyhäjärvi ja Kyrösjärvi ovat kaikki lähellä tavanomaista tasoa ja myös niiden juoksutukset ovat keskimääräisiä.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia arvoja. Isojärvi on hienoisessa nousussa ja pysynee alkukesän ajan lähellä tavallista tasoa.

Pohjanmaa (20.5.)

Lumen sulaminen nostaa jokien pintoja ja virtaamia Iijoen alueell ja alueelle ennustetaan keskimääräistä suurempaa tulvahuippua. Viime päivien kylmä sää on kuitenkin hidastanut vedenpintojen nousua ja kääntänyt ne paikoin jopa hetkellisesti laskuun, mikä on pienentänyt kevään tulvaa ja tehnyt siitä kaksihuippuisen. Ensimmäinen huippu on jo ohitettu, ja vesi on nyt nousussa kohti seuraava, toukukuun lopulle ennustettua huippuaan. Jongunjärvellä veden ennustetaan nousevan teille toukokuun lopulla. Pudasjärvellä vesi saattaa kastella vapaa-ajan rakennuksia.

Keski- ja Etelä-Pohjanmaa ovat lumettomia ja siellä jokien vedenpinnat ovat laskussa. Alueen säännöstellyt järvet ovat nousemassa kesäkorkeuksiinsa. Poikkeuksena on Lappajärvi, jonka pinta on edelleen laskussa sateisen talven jäljiltä. Sen pinnan ennustetaan laskevan vielä noin 10 cm kesäkuun alkuun mennessä. Pyhäjärvi on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja pysyy tavanomaista korkeammalla touko-kesäkuun. Pääosin järvet ovat lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoaan.

 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (25.5.)

Tulvahuiput ovat käsillä tai paikoin jo ohi Oulujoen vesistössä. Luonnontilaisten järvien vedenpinnat nousevat vielä jonkin verran vesistön pohjoisosissa, mutta etelämpänä vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Lähiviikoista ennustetaan vähäsateisia ja lumetkin ovat jo suurimmaksi osaksi sulaneet, joten valunnat pienenevät.   

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohtaan nähden tavanomaista alempana tulvavarautumisen vuoksi, mutta niiden vedenkorkeudet ovat nousussa, jota jatkuu kesäkuun alkupuoliskolle asti. Kiantajärven ja Vuokkijärven tulovirtaamat kasvavat vielä hieman tällä viikolla, mutta muualla huiput on jo ohitettu. Oulujärven virkistyskauden tavoitetaso saavutetaan tämän hetkisen ennusteen perusteella kesäkuun alkupuolella. Säännösteltyjen järvien juoksutukset ovat pienentyneet ja myös jokien virtaamat ovat pienentymässä. 

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet nousevat tällä viikolla nopeasti lämpimän sään vuoksi. Järvien pinnat nousevat ennusteen mukaan selvästi keskimääräistä tulvaa korkeammalle ja ovat huipussaan kesäkuun alkupuoliskolla. Oulankajoen virtaama on kasvanut suureksi ja saavuttaa huippunsa lähipäivinä. Korkealle noussut vesi voi paikoin katkoa Karhunkierroksen vaellusreittiä vielä kesäkuun alussakin. 

Lappi (25.5.)

Lapissa jokien virtaamat ovat lähteneet kasvuun lämpimän sään sulattaessa lumia nopeasti. Tulvahuippujen ennustetaan ajoittuvan tämän viikon loppuun tai ensi viikolle, Tornionjoessa hieman myöhäisemmäksi.

Monilla alueilla lumen vesiarvo on ollut tänä talvena jopa ennätyksellisen suuri, kun verrataan viimeksi kuluneeseen noin 60 vuoden jaksoon. Vesiarvot olivat laajoilla alueilla suurimmillaan 300-350 mm. Tämä luo edellytykset harvinaisen suurille, jopa ennätyksellisille kevättulville. Lähipäivien lämpötilat ja mahdolliset vesisateet vaikuttavat ratkaisevasti tulvahuippujen suuruteen. Näillä näkymin kuluvan viikon puoliväliin ennustettu ilman viileneminen hidastaa sulamista ja saa tulvavirtaamat jakautumaan pitemmälle aikavälille, mikä madaltaa tulvahuippuja. Ennustettua lämpimämpi sää voi saada jokien virtaama- ja vedenkorkeushuiput kasvamaan tämänhetkisiä ennusteita suuremmiksi.

Ennusteiden mukaan on 20-50% todennäköisyys sille, että Ounasjoki nousee Kittilässä viikonvaihteessa tai kesäkuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2005 havaittuun ennätyskorkeuteen tai korkeammalle. Kittilässä syntynee tänä keväänä ainakin jonkinasteisia tulvavahinkoja, vaikka ennätys ei aivan rikkoutuisikaan. Rovaniemellä Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa on varsin todennäköistä, että vedenpinta nousee vähintään vahinkorajalle. Vuosien 1973 ja 1993 virtaamaennätyksen rikkoutumiseekin on lähes 50% todennäköisyys. Ivalossa merkittävien vahinkojen todennäköisyys on korotettujen tulvapenkereiden ansiosta pieni, vaikka myös Ivalojoen virtaama saattaa nousta vuoden 2005 ennätykseen tai sen ylikin.

Tornionjoella tulvahuiput ajoittuvat ennusteen mukaan vasta ensi viikon lopulle tai kesäkuun toiselle viikolle. On mahdollista, että vesi nousee Pellossa tulvapenkereiden tuntumaan tai yli. Torniossa penkereitä on korotettu niin paljon, että niiden ylittymisen todennäköisyys näyttää tällä hetkellä hyvin pieneltä. Vähäisemmät tulvavahingot ovat kuitenkin mahdollisia pengerretyn alueen ulkopuolella, etenkin Pellossa.

Myös Tenojoella kevätvirtaamien ennustetaan olevan selvästi keskimääräistä suurempia. Tenojoen varressa ei kuitenkaan tiettävästi ole merkittävien tulvavahinkojen vaaraa.

Simojoellakin lunta oli selvästi tavanomaista enemmän, mutta lumen sulaminen tapahtui hitaasti, jolloin virtaamat jakautuivat pitkälle aikavälille ja kevään tulvahuippu jäi keskimääräistä piemmäksi. Simojen virtaama on juuri nyt huipussaan ja kääntymässä laskuun.

Inarijärven vedenpinta on lähes 50 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja vähitellen lähdössä nousuun. Suuren lumimäärän sulamiseen on varauduttu laskemalla vedenkorkeus tavanomaista alemmaksi. Kemijärven pinta on jo nopeassa nousussa ja noussee parin viikon kuluessa säännöstelyn ylärajan tuntumaan tai jopa hieman sen yläpuolelle. Kemijärven säännöstelyllä pyritään helpottamaan Rovaniemen tulvatilannetta. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat lähellä kevään alinta tasoa ja myöskin lähdössä nousuun.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 25.5.2020 klo 17.18