Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta. Tule testaajaksi!
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla jokien ja järvien vedenpinnat korkealla (Tulvakeskus 14.12.)

Sateet ovat nostaneet jokien ja järvien pintoja Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla. Loimijoella ja Nummenjoella vesi on noussut alavimmille pelloille. Seuraavien päivien sateet ja lämmin sää pitävät vedenpinnat hitaassa kasvussa tai nykyisellään. Ähtävän- ja Lapuanjoella jokien vedenpinnat voivat nousta alkuviikosta lähelle tulvarajaa. Kokemäenjoella virtaamat ovat suuria, jotta yläpuolisten järvien pintojen nousu saadaan pysähtymään.

Järvien pinnat ovat korkealla Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa sekä paikoin Lounais-Suomessa. Pohjanmaan ja Keski-Suomen järvien pinnat nousevat lähipäinä, Keski-Suomessa sijaitsevien Kivijärven, Muuruejärven sekä Karstulan Pääjärven vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohtaan nähden harvinaisen korkealle.

Syksyn sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen. Järvien pintojen ennustetaan monin paikoin nousevan loppuvuoden aikana ajankohdan tavanomaisen tason tuntumaan, paikoin pienten järvien pinnat ovat jo nousseet ajankohdan tavanomaista ylemmäksi.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (13.12.)

Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet hipovat osin tulvalukemia. Eurajoen vedenkorkeus Euran keskustassa nousi perjantaiaamuna uuteen huippuun, mutta on laskenut aamupäivällä hieman. Vedenpinta pysyy ennusteiden mukaan korkealla lähipäivinä, kun lauha ja sateinen sää jatkuu. Myös mm. Perniöjoen, Aurajoen ja Sirppujoen virtaamat ovat syystulvalukemissa ja lähellä vuoden suurimpia arvoja.

Etelärannikon jokien virtaamat ovat selvästi ajankohdan tavanomaista suurempia ja kasvavat jälleen loppuviikon aikana laskettuaan viime päivinä hieman kylmenneen sään myötä. Nummenjoen Pirkkulassa vedenkorkeus on noussut viikossa yli 40 cm ja on vuoden korkeimmalla tasolla. Vesi nousee siellä pelloille. Etelä- ja Lounais-Suomen ennusteet ovat herkkiä lämpötilalle, joka pysynee ensi viikon loppupuoleen asti pääosin hieman suojan puolella. Sateiden olomuoto ratkaisee tilanteen kehittymisen.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat pääosin nousua lauhan ja sateisen sään jatkuessa. Tuusulanjärven pinta on vähän ajankohdan keskimääräistä ylempänä ja kääntyy ennusteen mukaan ensi viikolla laskuun pienen nousun jälkeen. Hiidenveden pinta on noussut viikossa reilun 5 cm verran ja on nyt noin 25 cm ajankohdan tavanomaista ylempänä. Hiidenvesi saattaa ennusteen mukaan nousta viikossa vielä 10-15 cm. Myös Lohjanjärvi on jatkanut nousuaan ja lähestyy säännöstelyn ylärajaa. Juoksutusta Mustionjokeen on lisätty 35 m3/s:iin ja sitä saatetaan lisätä edelleen.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven juoksutusta on lisätty järven vedenkorkeuden nousun jatkuessa. Tarvittaessa juoksutusta pienennetään, mikäli vesi Euran keskustassa nousee riskirajalle. Kiskonjoen Kirkkojärven vedenkorkeus on tulvarajan yläpuolella ja vesi nousee siellä alaville pelloille. Painion vedenkorkeus on viikossa noussut 20 cm, mutta kääntynee laskuun lähipäivinä. Se on noin 40 cm ajankohdan suositusrajan yläpuolella.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (12.12.)

Vuoksen vesistöalueella marras-joulukuun lauha ja sateinen sää on nostanut useimpien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet kuivan kesän jälkeen jo ajankohdan keskitason yläpuolelle. Suurista järvistä Pielisen ja Saimaan vedenkorkeudet ovat vielä tavallista alempana, mutta nousussa. Vesistöalueen pohjoisimmassa osassa sateet ovat tulleet enimmäkseen lumena ja lumen vesiarvo on keskimääräistä suurempi.

Saimaan vedenkorkeus on lauhan ja sateisen sään myötä kääntynyt nousuun. Vedenkorkeus on vielä 35 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee 15-35 cm tammikuun loppuun mennessä ja nousee helmikuussa todennäköisesti ajankohdan keskitason yläpuolelle.

Pielisen vedenkorkeus on myös nousussa ja enää 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vuoden vaihteessa ajankohdan keskitasolle ja pysyvän lopputalven ajan hieman sitä korkeammalla.

Kallaveden vedenpinta on jo 15 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on noussut puoli metriä marraskuun alusta lähtien. Joulukuussa vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 5-10 cm korkeammalle. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään Konnuksen tulvakanavasta tehtävillä juoksutuksilla.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (12.12.)

Kymijoen vesistöalueella syksyn ja alkutalven sateet ovat nostaneet järvien vedenkorkeuksia nopeasti. Vielä alkusyksyllä huomattavan alhaalla olleet vedenpinnat ovat nyt useimmissa järvissä ajankohdan keskitason tuntumassa tai sen yläpuolella.

Päijänteen pinta on noussut jo hieman ajankohdan mediaanitason yläpuolelle ja nousun ennustetaan jatkuvan, vaikka juoksutusta on tässä kuussa huomattavasti kasvatettu. Päijänteen vedenkorkeus nousee tammikuun puoliväliin mennessä ennusteen mukaan vielä 10-25 cm. Sateiden ja lämpötilojen lisäksi juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Päijänteen juoksutuksen lisäämisen ja muilta alueilta valuvien vesimäärien kasvun myötä Kymijoen virtaama on jo kasvanut ajankohdan keskivirtaamaa suuremmaksi ja ennusteen mukaan jatkaa kasvuaan. Viimeksi kuluneiden 30 päivän sadesumma Päijänteen valuma-alueella on runsaat 100 mm, noin kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon nähden.

Vesistöalueen pohjoisosassa monien järvien vedenpinnat ovat nousseet erittäin nopeasti. Pitkään varsin alhaalla ollut Keitele on nyt ajankohdan mediaanitason tuntumassa ja ennusteen mukaan nousee tammikuun loppuun mennessä vielä 25-35 cm. Keiteleen valuma-alueella olevan Kivijärven pinta on korkeammalla kuin koskaan aiemmin talvella tai syksyllä viimeisten 40 vuoden aikana. Myös Kivijärven alapuolisten Vuosjärven ja Muuruejärven pinnat ovat ajankohtaan nähden harvinaisen korkealla. Keiteleen reitin järvien vesitilanteeseen on sateiden lisäksi ollut vaikutusta Hilmon voimalaitoksen remontilla, joka valmistui marraskuun lopulla. Myös Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat nousseet ajankohdan keskitason tuntumaan ja jatkanevat nousuaan vielä 2-3 viikon ajan.

Mäntyharjun reitillä Puula, Vuohijärvi ja Kyyvesi ovat niinikään nousseet ajankohdan mediaanitasolle, ja tämänkin alueen järvien vedenkorkeuksien ja jokien virtaamien ennustetaan edelleen nousevan lähiviikkoina.

 

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (12.12.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat suuria ja talvitulviin pyritään varautumaan mahdollisuuksien mukaan. Viimeisen kuukauden aikana koko vesistöalueella sadetta on kertynyt yli kaksinkertaisesti vastaavan ajanjakson keskimääräiseen nähden. Myös lokakuussa satoi jo runsaasti ja vesitilanne on muuttunut Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla pitkään jatkuneesta kuivuudesta runsasvetiseksi ja osin jo lähelle tulvalukemia.

Loimijoen virtaama on pysynyt joulukuussa suurena, mutta ei ole kasvanut aivan marraskuun kahden syystulvahuipun lukemiin. Maurialankosken kohdalla vedenkorkeus on kääntynyt jälleen nousuun keskiviikon lyhyen kylmenemisen jälkeen ja lähipäivinä vesisateiden ennustetaan jatkuvan. Ennuste on herkkä lämpötilan suhteen, tällä hetkellä lämpötilan ennustetaan pysyvän niukasti suojan puolella. Viikon aikana ei ole ennusteiden mukaan luvassa kovia pakkasia, mikä pienentää Kokemäenjoen hyydetulvariskiä virtaaman pysyessä suurena. Ensi viikon loppupuolella selvempi viileneminen on kuitenkin mahdollista.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat jatkaneet nousua sateiden vaikutuksesta. Sääennusteiden mukaan sää pysynee edelleen lauhana ja sateisena, joten myös vedenkorkeudet jatkavat nousua vuoden lopulla. Suurissa säännöstellyissä järvissä vesitilanteen muuttuminen märkään suuntaan näkyy etenkin lisääntyneinä juoksutuksina. Kyrösjärvi on noussut kuukauden aikana yli 70 cm ja suurempia juoksutuksia varten on myönnetty poikkeuslupa, jotta Kokemäenjoen varrella voidaan varautua hyydetulvariskiin. Järven ennustetaan jatkavan nousua vielä ainakin viikon ajan ja juoksutusta saatetaan ensi viikolla lisätä nykyisestä.

Suurista luonnontilaisista järvistä Tarjanteen vedenkorkeus on noussut marraskuun alun jälkeen noin 80 cm ja on nyt 20 cm ajankoohdan keskimääräistä ylempänä oltuaan pitkään huomattavasti keskimääräistä alempana. Ennusteen mukaan se nousee vuoden loppuun mennessä vielä 25-35 cm nykyisestä. Keurusselän vedenkorkeus on noussut kuukaudessa noin 60 cm ja se on lähes 40 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Parissa viikossa se nousee ennusteen mukaan 10-15 cm. Valkeakosken voimalaitoksen juoksutus palautettiin marraskuun lopussa luonnonmukaiseksi ja Mallasveden vedenkorkeus on noussut jo hieman keskimääräistä korkeammalle. Myös Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä. Seuraavan kahden viikon aikana niiden ennustetaan nousevan 10-15 cm nykyisestä.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat ajankohdan tavanomaisia lukemia suurempia ja järvet keskimääräistä korkeammalla. Isojärven vedenkorkeus on jatkanut nousua ja on lähes 30 cm ajankohdalle tyypillistä ylempänä. Ennusteen mukaan se laskee joulukuun loppupuolella.

Pohjanmaa (9.12.)

Sateet nostavat jokien pintoja alueen eteläosissa keskiviikosta lähtien. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla virtaamat pysyvät kuta kuinkin nykyisellä tasollaan seuraavan viikon aikana. Kyrkösjärven voimalaitoksen ollessa pois käytöstä, on Seinäjoessa kaupungin kohdalla harvinaisen suuri virtaama. Tilanteen arvioidaan palautuvan normaaliksi viikon sisällä.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat monin paikoin nousseet säännöstelyn ylärajalle. Kuortaneenjärven pinta on 40 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja laskee hitaasti. Hautaperän tekojärvi Kalajoella on laskenut lähelle keskimääräistä tasoaan. Lappajärvi 40 cm tavanomaista tasoa korkeammalla. Lappajärven pinta pysyy nykytasollaan seuraavan viikon aikana.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja, ja pysyvät samalla tasolla tulevan viikon. Viikon puolivälissä hetkellisesti lämpenevä sää saattaa tosin nostaa vedenpintoja, mutta nousu jää pieneksi ja lyhytaikaisesksi. Järvien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti lähellä keskimääräisiä tasojaan. Hyyde on hieman nostanut vedenkorkeutta Taivalkoskella, minkä vuoksi Kostonjärven juoksutusta on pienennetty 13 m3/s:ssa.  Irnijärven juoksutus on noin 19-20 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (11.12.)

Marraskuun sateinen ja lauha sää lisäsi valuntaa ja nosti luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksia. Kuun lopussa ja joulukuussa sateet ovat tulleet pääosin lumena ja koko vesistöalueella lumen vesiarvo on kasvanut ajankohtaan nähden hieman tavallista suuremmaksi. Tällä viikolla lämpötilat ovat lähellä nollaa, joten valunnat pienenevät hiljalleen.  

Syksyn sateet ovat nostaneet myös säännösteltyjen järvien pintoja lähemmäksi keskimääräisiä vedenkorkeuksiaan. Oulujärven vedenkorkeus on noin enää 15 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan tai nousee hieman loppuvuoden aikana juoksutuspäätöksistä riippuen. Sotkamon reitin Nuasjärven vedenkorkeus on 20 cm alle joulukuun puolivälin keskimääräisen vedenkorkeuden. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven pinta on enää 15 cm alkutalven keskitasoaan alempana.

Loka-marraskuun sateet ovat nostaneet pienten luonnontilaisten järvien pinnat paikoin yli keskimääräisten syystasojen. Kainuun suurista luonnontilaisista järvistä Lammasjärvi on noussut 20 cm ja Lentua 5 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle. Molempien järvien ennustetaan kääntyvän lähiviikkoina joulukuulle tyypilliseen laskuun.

Kuusamon seudulla lämpötilat pysyvät pääosin pakkasella, joten Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet jatkavat hidasta laskuaan. Järvien vedenkorkeudet nousivat lokakuun lopun runsaiden sateiden vuoksi tavallista korkeammalle ja ovat edelleen 10 cm alkutalven keskitasojaan korkeammalla.

Lappi (9.12.)

Lapissa jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Etelä-Lapissa sään ennustetaan nousevan suojan puolelle viikon puolenvälin jälkeen, ja sen seurauksena jokien virtaamat voivat kasvaa hiukan nykyisestä. Muualla Lapissa sään ennustetaan pysyvän talvisena ja jokien virtaamat jatkavat laskuaan. Pakkanen on saanut jokiin muodostumaan jääpeitettä, mikä on nostanut paikoin jokien vedenkorkeuksia. 

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 25 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden vähän tavanomaista pienempää. Lokan ja Porttipahdan pinnat jatkavat hidasta laskuaan ja ovat hiukan viimevuotista vastaavan ajankohdan tasoaan alempana.

 

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 14.12.2019 klo 12.20