Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Vesitilanne useimmilla alueilla vuodenajalle tyypilinen (Tulvakeskus 6.8.)

Järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat pääosin vuodenaikaan nähden tavanomaisia. Tämänhetkisten sääennusteiden mukaan lähipäivien sademäärät ovat vähäisiä eikä vesitilanteesen ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. 

Tornionjoessa ja Siikajoessa virtaamat ovat vielä heinäkuun loppupuolen runsaiden sateiden jäljiltä ajankohtaan nähden suuria, mutta ne ovat laskeneet huippulukemista jo paljon ja jatkavat laskuaan. Oulujoen runsasjärvisessä vesistössä heinäkuun sateiden myötä nousseet vedenpinnat pysyvät korkealla pitempään, ja esimerkiksi Oulujärven pinta on 20 cm ylempänä kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin. Pirkanmaalla eräiden järvien pinnat ovat varsin alhaalla, esimerkiksi Tarjanne on vajaat 40 cm ajankohdan keskitason alapuolella.

Etelä- ja Lounais-Suomi (5.8.)

Etelä- ja Lounais-Suomen vesistöissä useimpien järvien ja jokien vesitilanne on vuodenajalle tyypillinen. Jokien virtaamat ovat pieniä, kuten keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Elokuun ensimmäinen puolisko on sääennusteiden mukaan hyvin vähäsateinen eikä suuria muutoksia vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ole odotettavissa. 

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa ja hitaassa laskussa. Myös Painion vedenpinta on laskussa, mutta tällä hetkellä noin 15 cm keskimääräistä ylempänä.

Lohjanjärven ja Hiidenveden pinnat ovat vuodenajalle tyypilliseen tapaan laskussa ja runsaat 10 cm korkeammalla kuin keskimäärin elokuun alulla. Vedenkorkeuksien hitaan laskun ennustetaan jatkuvan. Myös Tuusulanjärven pinta, joka on ajankohdan mediaanitason tuntumassa, todennäköisesti laskee lähipäivinä, mutta muutokset ovat vähäisiä. Säännöstelemättömän Artjärven Pyhäjärven pinta on hieman keskimääräistä ylempänä ja useimpien muiden alueen järvien tapaan hitaassa laskussa.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (31.7.)

Vuoksen vesistössä useimpien järvien ja jokien vesitilanne on ajankohtaan nähden varsin tavanomainen. Heinäkuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen heinäkuun sadantaan, mutta kun alkukesä oli vähäsateinen, on koko kesän tähänastinen sademäärä vain hieman keskimääräistä suurempi.

Saimaan laskussa oleva vedenkorkeus on enää joitakin senttejä heinäkuun lopun mediaanitason yläpuolella, oltuaan keväällä ajankohtaan nähden hyvin korkealla. Ennusteen mukaan Saimaan pinta laskee elokuun loppuun mennessä 5-15 cm, pysyen ajankohdan keskitason tuntumassa.

Kallaveden pinta on vajaat 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vedenpinta pysynee elokuun ajan lähellä nykyistä tasoaan. Koska tavallisesti Kallaveden pinta laskee tähän aikaan vuodesta, niin ero ajankohdan mediaanitasoon samalla hieman kasvaa ja alkusyksystä Kallaveden ennustetaan olevan selvästi keskimääräistä ylempänä.

Pielisen vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja kesälle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa. Vedenkorkeus on palautettu kevään poikkeusjuoksutusten jälkeen luonnontilaiselle tasolle. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee elokuun aikana 5-15 cm.

Myös Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä vesitilanne on pääosin ajankohdalle tyypillinen. Jänisjoen virtaama on kuitenkin ajankohtaan nähden varsin suuri. Jänisjoen, Tohmajoen ja Hiitolanjoen vesistöalueilla satoi heinäkuussa runsaasti.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (5.8.)

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti ajankohdalle tyypillisillä tasoilla. Joitakin poikkeuksiakin on, esimerkiksi Keitele ja eräät sen yläpuoliset järvet, jotka ovat ajankohtaan nähden alhaalla. Kesän tähänastinen sademäärä on Kymijoen vesistöalueella hiukan keskimääräistä suurempi, kun tarkastellaan toukokuun alusta alkavaa jaksoa. Kesän sateista neljännes kertyi kesä-heinäkuun vaihteessa parin päivän aikana. Elokuun alkupuoli on ennusteiden mukaan hyvin vähäsateinen ja vedenpinnat laskevat monin paikoin.

Päijänteen pinta on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja hitaassa laskussa. Ennusteen mukaan lasku lähipäivinä hieman kiihtyy ja laskua kertynee syyskuun alkuun mennessä 15-20 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja vesi virtaa Päijänteestä pelkästään Kalkkisen luonnonkosken kautta. Päijänteen lähtövirtaama on hiukan ajankohdan mediaania pienempi. Kymijoen virtaama on keskimääräisissä heinäkuun lopun lukemissa. 

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Pielavesi-Nilakan ja Konneveden pinnat ovat lähellä ajankohdan mediaanitasoja. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet laskevat elokuussa hiukan, todennäköisimmin 5-10 cm.

Mäntyharjun reitin järvet ovat lähellä ajankohdan mediaanitasoa, pääosin joitakin senttejä sitä ylempänä. Suuria muutoksia vesitilanteeseen ole lähiaikoina odotettavissa, mutta todennäköisesti pinnat laskevat elokuussa hiukan.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (3.8.)

Kokemäenjoen vesistöalueella kesän sademäärä on ollut keskimääräistä tasoa. Useimpien järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat vuodenajan mediaanitason tuntumassa tai jonkin verran sen alapuolella. Lähipäivinä muutokset vesitilanteessa ovat ennusteen mukaan vähäisiä.

Kun kevättulovirtaamat jäivät vähäisiksi ja alkukesästä haihdunta oli runsasta ja sateet vähäisiä, ovat eräiden Hämeen ja Pirkanmaan järvien pinnat edelleen selvästi keskimääräistä alempana. Esimerkiksi Keurusselkä ja Kitusjärvi ovat runsaat 15 cm ja Tarjanne peräti 40 cm ajankohdan mediaania alempana. Längelmäveden reitin järvet ovat 10-15 keskimääräistä alempana. Ennusteen mukaan elokuussa pinnankorkeudet pysyvät suunnilleen nykyisillä tasoillaan tai laskevat hieman.

Suuret säännöstellyt järvet Tampereen Pyhäjärvi, Näsijärvi ja Vanajavesi ovat ajankohdalle tyypillisiä tasoilla eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat heinäkuun sateiden vaikutuksesta ajankohtaan nähden melko suuria. Isojärven pinta on keskimääräisen elokuun alkupuolen tason tuntumassa ja pysynee elokuun ajan lähellä nykytasoaan.

Pohjanmaa (31.7.)

Heinäkuun loppupuoliskon runsaat sateet ovat nostaneet virtaamat ja vedenkorkeudet Pohjois-Pohjanmaalla monin paikoin varsin suuriksi. Esimerkiksi Siikajoen Länkelässä joen vedenpinta kävi maanantaina lähellä heinäkuun ennätystä vuodesta 1936 alkavalla havaintojaksolla, ja viime viikolla Pattijoella rikottiin koko vuodesta 2005 alkavan havaintojakson ennätys. Myös Pyhäjoen virtaama on vuodenaikaan nähden erittäin suuri. Elokuun alulla virtaamien ja vedenpintojen ennustetaan vähitellen laskevan, mutta maan ollessa märkää saavat mahdolliset rankat vesisateet virtaamat helposti uudelleen nousuun. Eteläisemmissä pohjalaismaakunnissa vesitilanne on useimmissa joissa ja järvissä vuodenaikaan nähden tavanomainen.

Järvien vedenkorkeudet ovat enimmäkseen loppukesälle tyypillisissä, alhaisissa lukemissa. Patanan tekojärven pinta on lähes 50 cm heinäkuun lopun keskitasoa alempana. Lappajärvi on noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Pääsääntöisesti järvien vedenpinnat pysyvät lähiviikkoina melko lähellä nykyisiä tasojaan.

Iijoen vesistöalueella vedenpinnat ja virtaamat nousivat heinäkuun alkupuolella ja ovat edelleen hieman keskimääristä ylempänä, mutta pääosin hitaassa laskussa. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan vesitilanne jatkuu lähiviikot melko tavanomaisena.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (6.8.)

Heinäkuun runsaat vesisateet nostivat järvien ja jokien vedenpintoja monin paikoin Oulujoen vesistössä. Eräissä järvissä vedenkorkeudet ovat edelleen nousussa, mutta nousu pysähtynee pian kääntyen vähitellen laskuksi, sillä elokuun alkupuoli on ennusteiden mukaan vähäsateinen.

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet nousivat heinäkuussa nopeasti ja ovat nyt lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa tai hieman sitä ylempänä. Oulujärven vedenkorkeus on runsaat 20 cm elokuun alun mediaanitason yläpuolella.

Myös monien säännöstelemättömien järvien vedenpinnat ovat nousseet heinäkuun lopulta lähtien ja ovat paikoin varsin korkealla. Esimerkiksi Lammasjärven pinta on noin 35 cm keskimääräistä ylempänä ja noussee vielä joitakin senttejä. Ennusteen mukaan Lammasjärven ja useimpien muiden säännöstelemättömien järvien vedenkorkeudet hieman laskevat elokuun loppua kohti.

Kuusamon seudulla Kitkajärvi on vajaat 20 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä, Muojärvi on suunnilleen vuodenajan mediaanitasolla. Järvien vedenpinnat ovat laskussa, mutta Kitkajärvi pysynee koko kesän selvästi keskimääräistä ylempänä. Oulankajoen virtaama on tavanomaisissa kesälukemissa.

Lappi (6.8.)

Heinäkuun lopulla runsaat sateet nostivat virtaamia ja vedenkorkeuksia Pohjois-Suomessa, etenkin Tornionjoella, jossa pinta nousi vuodenajan ennätyslukemiin. Tornionjoen virtaama on edelleen keskimääräistä suurempi, mutta laskenut jo paljon huippulukemista ja jatkaa laskuaan. Useimmilla alueilla Lapissa vesitilanne on vuodenaikaan nähden tavanomainen.

Inarijärven pinta on laskussa ja lähestyy ajankohdan keskimääräistä tasoa, oltuaan heinäkuun alkupuolella varsin korkealla. Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat tyypillisissä loppukesän korkeuksissa.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 6.8.2020 klo 13.28