Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Lähipäivien sateet nostavat jokien vedenkorkeuksia (Tulvakeskus 21.10.)

Sadealue liikkuu yli Etelä- ja Lounais-Suomen sekä länsirannikon eteläosan, ja kääntää alueen jokien vedenkorkeuksia nousuun. Torstaille odotetaan lisää sateita, jotka nostavat pintoja edelleen. Sateet laantuvat kohti viikonloppua, jolloin vedenpintojen ennustetaan kääntyvän silloin taas laskuun.

Pirkanmaalla suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Kainuussa monet luonnontilaiset järvet, esimerkiksi Lammasjärvi, pysyvät keskimääräistä korkeammalla koko loppusyksyn ajan. Järvi-Suomen suuret järvet ovat ajankohdan tavanomaisella tai vähän sitä alemmalla tasolla. Sateet ovat olleet runsaita Tornionjokilaaksossa, missä säännöstelemättömien järvien pinnat ovat korkealla.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (20.10.)

Alkusyksy oli melko kuiva etelä- ja lounaisrannikolla, minkä johdosta jokien vedenpinnat olivat pääosin hitaassa laskussa ja järvien vedenkorkeudet eivät juuri muuttuneet. Vedenpinnat ovat monin paikoin lähellä tyypillisiä syystasoja. Lokakuu on ollut alkusyksyä sateisempi ja jokien virtaamat ovat kasvaneet maltillisesti.  Lähipäiville on ennustettu sateita Lounais- ja Etelä-Suomeen, joten jokien virtaamien odotetaan kasvavan loppuviikkoa kohden.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa ja se säilyttää tasonsa ennusteen mukaan lokakuun loppuun. Painion vedenpinta on noussut edellisviikon tasostaan ja se on nyt hieman lokakuun puolivälille tavanomaisen tason yläpuolella. Sen ennustetaan nousevan noin 10 cm seuraavan kahden viikon aikana.

Lohjanjärven ja Hiidenveden pinnat ovat olleet hitaassa laskussa syyskuun puolivälistä lähtien, mutta nyt lasku on pysähtymässä. Molempien järvien vedenpinnat ovat ajankohdan keskitason tuntumassa. Lokakuun sateet eivät vielä ennusteen mukaan nosta näiden järvien pintoja alkusyksyn kuivan jakson takia. Tuusulanjärven pinta on pysynyt ajankohdan mediaanitason lähellä ja sen ennustetaan nousevan hieman parin seuraavan viikon aikana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven pinta on ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa, mutta se alkanee nousta hiljalleen lokakuun loppua kohden.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (15.10.)

Vuoksen vesistöalueen pohjoisosissa luonnontilaisten järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat sateisen syksyn johdosta ajankohtaan nähden tavallista korkeammalla. Sään ennustetaan jatkuvan sateisena ja vedenkorkeuksien pysyvän tavallista korkeammalla seuraavan viikon aikana.

Saimaan vedenpinta on lähellä ajankohdan keskitasoa. Lokakuussa ajankohdalle tyypillinen vedenkorkeuden lasku on pysähtynyt. Lokakuun lopulla vedenkorkeus kääntyy todennäköisesti nousuun, mutta ennusteessa on vielä merkittävästi epävarmuutta marras-joulukuun osalta. Jos sademäärät jäävät ennustettua vähäisemmiksi, vedenkorkeus voi pysyä myös lähellä tämänhetkistä tasoa.

Kallaveden pinta on noussut jo 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylemmäksi syyskuun puolivälin runsaiden sateiden jälkeen. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 5-20 cm lokakuun loppuun mennessä. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän loppusyksyn selvästi tavallista korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on 30 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee 5-30 cm marraskuun puoliväliin mennessä.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (19.10.)

Kymijoen vesistöalueella vesitilanne on yleisesti ottaen vuodenaikaan nähden tavanomainen. Suurimpien järvien Päijänteen ja Keiteleen vedenpinnat ovat kuitenkin keskimääräistä alempana, samoin monen vesistöalueen läntisissä osissa sijaitsevan pienemmän järven vedenkorkeus. Viimeksi kuluneiden 60 päivän sadesumma on ollut lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa, alueellista vaihtelua sademäärissä on kuitenkin paljon.

Päijänteen pinta on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan muutokset vedenkorkeudessa ovat ennen marraskuun puoliväliä vähäisiä. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtamaa ovat lähellä ajankohdan mediaaniarvoja.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on vajaat 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Pielavesi-Nilakan ja Konneveden pinnat ovat 5-10 cm ajankohdan mediaaneja korkeammalla ja ennusteen mukaan nousevat tässä kuussa hiukan.

Puulan ja useimpien muiden Mäntyharjun reitin järvien vesitilanne on vuodenajalle tyypillinen eikä suuria muutoksia pinnankorkeuksiin ole lähiviikkoina odotettavissa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (16.10.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman, mutta silti pysyneet ajankohdan tyypillisinä tai sitä pienempinä. Loimijoen virtaama on vähän ajankohdan keskimääräistä pienempi, mutta sääennusteiden mukaiset sateet saavat sen hienoiseen kasvuun ensi viikolla.

Pirkanmaalla suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet eivät ole vieläkään lähteneet syksyiseen nousuun, vaan ovat edelleen selvästi tavallista alempana. Syys- ja lokakuun sademäärät ovat olleet tavanomaisia, mutta vähäsateisen kevään ja kesän jäljiltä maaperä on kuivaa. Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta on rajoitettu elokuun lopusta alkaen Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi. Rajoittamista jatketaan edelleen Valkeakosken kokonaisjuoksutuksen ollessa 15 m3/s ja Mallasveden pinta noin 5 cm ohjeellisen korkeuden NN+83,64 m alapuolella. Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Tarjanteen vedenkorkeus on pysynyt entisellään, lähes 45 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Keurusselkä on hienoisessa nousussa, mutta noin 30 cm keskimääräistä lokakuun puolivälin tasoa alempana. Mikäli sateita saadaan sääennusteiden mukaisesti, vedenkorkeudet nousevat lokakuun loppupuoliskon aikana vähintään 5 cm.

Suuret säännöstellyt järvet Tampereen Pyhäjärvi, Näsijärvi, Vanajavesi ja Kyrösjärvi ovat ajankohdan tavanomaisilla tasoilla ja juoksutukset ovat tavanomaisia syksyn arvoja pienempiä. Ennustettujen sateiden myötä vedenpinnat saattavat nousta lähiviikkoina ajankohdalle tyypilliseen tapaan.

Karvianjoen vesistöalueella virtaamat ovat kasvaneet ja vedenkorkeudet nousseet viimeisen viikon aikana sateiden vaikutuksesta. Isojärven sekä pääosin muidenkin alueiden järvien pinnat ovat tavanomaisilla lokakuun puolivälin tasoilla ja saattavat nousta kuun loppupuolen ennustetuista sateista.

Pohjanmaa (21.10.)

Virtaamat ja vedenkorkeudet ovat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan joissa lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoa. Etelä-Pohjanmaalla sade nostaa jokien pintoja loppuviikon aikana, mutta viikonloppuna niiden ennustetaan kääntyvän laskuun sateiden laantumisen myötä.

Pohjanmaan järvien vedenkorkeudet ovat enimmäkseen alkusyksylle tyypillisissä lukemissa. Patanan tekojärven pinta on tosin noin 60 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Kyrönjoen Kalajärvi on myös 10 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Pudasjärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat noin 20-40 cm mediaanitasoa korkeammalla ja ne jatkavat nousuaan marraskuulle asti. Kostonjärven juoksutus on 18 m3/s ja Irnijärven 10 m3/s.

 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (14.10.)

Syyskuisen myrskymatalapaineen tuomien runsaiden sateiden vaikutukset näkyvät Oulujoen vesistössä pitkään. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat pysyvät keskitasojaan korkeammalla koko syksyn ajan. Järvien pinnat ovat hitaassa laskussa, mutta jokien vedenkorkeudet nousevat ja laskevat sateiden mukaan. 

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasojaan. Poikkeuksena Ontojärvi, jonka vedenpinta on noin 60 cm lokakuun puolivälin keskitasoa alempana. Oulujoen virtaama Merikoskessa on viime aikoina ollut suurempaa kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, vaihdellen välillä 350-500 m3/s. 

Sotkamon reitin suurten säännöstelemättömien järvien vedenpinnat ovat noin 30-35 cm lokakuun puolivälin keskitasojaan korkeammalla. Järvien pinnat ovat hitaassa laskussa, mutta ennusteiden mukaan vedenkorkeudet pysyvät keskitasojaan korkeammalla loppusyksyn ajan.

Kuusamon seudulla Kitkajärvi ja Muojärvi ovat vuodenajan mediaanitasoillaan ja niiden vedenkorkeudet pysyvät lähellä nykytasojaan seuraavien viikkojen ajan. Oulankajoen virtaama on lokakuulle tavanomaisissa lukemissa.

Lappi (21.10.)

Lokakuun puolivälin jälkeen sää on jäähtynyt Lapissa, mikä on kääntynyt jokien vedenkorkeudet laskuun. Virtaamat kasvoivat lokakuun alkupuolella sateisen jakson johdosta, mutta ne ovat pienentyneet jo lähelle tyypillisiä syysvirtaamia. Vesitilanne on pääosin Lapissa vuodenaikaan nähden tavanomainen. Sään on ennustettu jatkuvan kylmänä ensiviikon alkupuolelle Pohjois-Suomessa, joten jokien virtaamat pienentyvät hiljalleen edelleen lähipäivät. Loka-marrasvaihteessa virtaamien ennustetaan taas kasvavan varsinkin Kemijoella sään lämmetessä.

Näätämöjoen vesistöalueen Iijärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Tengeliönjoen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet lokakuun runsaiden sateiden vaikutuksesta ja ovat nyt ajankohdan mediaanitasoja korkeammalla. Inarijärven pinta on hieman tyypillisen lokakuun loppupuolen tason alapuolella. Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat lähellä tyypillisiä loppusyksyn korkeuksiaan.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 21.10.2020 klo 15.15