Hyppää sisältöön

Kuukauden luku

Vesistökunnostusverkosto julkaisee kuukausilukuja vesiin ja vesien tilaan liittyvistä aiheista. Tuorein kuukauden luku julkaistaan tällä sivulla. Aiemmin julkaistuja lukuja voit selata alasivustoilta kategorioittain:

Vesieliöt | Vesien tila | Vesistökuormitus | Vesivarat ja havainnot

Aihe-ehdotuksia kuukauden luvuksi voit lähettää sivun alareunassa olevan "palaute sivun vastuuhenkilölle" -linkin kautta.

Vesistökunnostusverkoston uusin kuukauden luku

Korvameduusan halkaisija voi olla jopa 15 cm

 

Loppukesäisin hyytelömäiset otukset valtaavat Saaristomeren ja Suomenlahden rannikon. Ne ovat korvameduusoja (Aurelia aurita), jotka ovat tullet meren syvyyksistä pintavesiin lisääntymään. Korvameduusa on planktoniin eli keijustoon lukeutuva hyytelömäinen ja läpikuultava eliö, joka liikkuu vedessä sykäysmäisesti. Meduusan suu on keskellä uimakelloa, jonka reunoilla roikkuvissa lonkeroissa on polttiaissoluja. Korvameduusan uimakello voi kasvaa halkaisijaltaan jopa 15 senttimetriseksi.

Korvameduusa on pohjoisen Itämeren ainoa meduusalaji. Korvameduusa viihtyy suolaisessa vedessä, joten sen levinneisyysalue Itämerellä ulottuu eteläiseltä Itämereltä merenkurkkuun ja Suomenlahdelle asti, joissa veden suolaisuus on vielä riittävä meduusalle. Korvameduusan erottaa muista meduusoista, kuten Itämeren eteläosissa satunnaisesti tavattavasta hiusmeduusasta helposti sen kellon päällä näkyvistä neljästä hevosenkengänmuotoisesta sukurauhasesta.

Korvameduusa syö veden pieneliöstöä, kuten eläinplanktonia ja äyriäisiä. Pienet kalatkin voivat joutua meduusan saaliiksi. Meduusa käyttää ravinnonpyyntiin sen pyyntilonkeroiden polttiaissoluja, joiden myrkky tehoaa meduusan pieniin saaliseläimiin. Ihmiselle korvameduusan polttiaissolun myrkky ei ole vaarallinen.

Korvameduusa lisääntyy sekä suvuttomasti että suvullisesti. Meduusan toukkia kutsutaan planulatoukiksi, jotka kiinnittyvät kovalle alustalle, kuten kalliolle, ja muuttuvat polyypeiksi. Polyypeista irtaantuu pikkumeduusoja.

Meduusoja voi havaita Itämeren rannikolla erityisesti loppukesäisin ja syksyisin. Voit ilmoittaa meduusahavaintosi Järvi-meriwikiin Havaintolähetillä

Lähteet:

Suomen luonto/Korvameduusa viihtyy vähäsuolaisessa vedessä (Suomen Luonto 30.7.2018)
Luontoportti/korvameduusa

Julkaistu 10.8.2020 klo 13.14, päivitetty 10.8.2020 klo 14.09