Hyppää sisältöön

Vesistökuormitus

Vesistökunnostusverkosto julkaisee ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä kuukausilukuja.
Vesistökuormitukseen liittyvät kuukauden luvut löydät tältä sivulta. 

Aihe-ehdotuksia kuukauden luvuksi voit lähettää sivun alareunassa olevan "palaute sivun vastuuhenkilölle" -linkin kautta.

Alle 5 millimetrin kokoiset muovihiukkaset luokitellaan mikromuoveiksi

kuukauden_luku_mikromuovi

Suomen järvien tila on keskimäärin hyvä tehokkaiden vesiensuojelutoimien vuoksi, mutta kunnostustyötä vielä riittää. Valtameret ja vesistöt ovat kohdanneet uuden uhan – muovin ja erityisesti mikromuovin. Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Primaaria mikromuovia voi olla esimerkiksi voiteissa ja hammastahnassa. Sekundaari mikromuovi hajoaa isommasta muovikappaleesta, kuten ajoneuvojen renkaista tai vesistössä jo olevista muoviroskista. 

Maailman merissä on 250 000 tonnia muoviroskaa, ja arviolta 10 % siitä on mikromuovia. Muovi on erittäin kestävää ja sen hajoaminen vie vuosia. Tarvitaan siis lisätutkimuksia sen vaikutuksista sisävesistöihin, mutta pitkäikäisyytensä vuoksi ne voivat olla ympäristöriski.

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi vuonna 2017 neljä eri tietopakettia 100-vuotiaan Suomen ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. 
Tiedote 21.3.2017: Mikromuovit riski myös Suomen vesistöille.

Ojittamaton suo poistaa keskimäärin 77 % suon pinnalla virtaavan valumaveden epäorgaanisesta typestä

Ojittamaton suo poistaa keskimäärin 77 % suon pinnalla virtaavan valumaveden epäorgaanisesta typestä (NH4-N + NO2,3-N). Vastaava luku ojitetulla suolla on 60 %. Nämä tulokset saatiin SulKa-hankkeessa vuosina 2011-2015. Hankkeessa tutkittiin turvetuotannon ojittamattomien ja ojitettujen pintavalutuskenttien pitkäaikaista puhdistustehokkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä velvoitteellisista kuormitustarkkailuista eri puolilta Suomea saatujen tulosten perusteella. Tutkimuksessa käsiteltiin aineisto 14 ojittamattomalta ja 14 ojitetulta kentältä. Lähes puolella soista tarkkailua oli tehty vähintään neljä, seitsemällä suolla jopa 8 – 23 vuotta.

Kentät toimivat kuten muutkin maaperään perustetut ns. luonnolliset vesiensuojelukosteikot. Ne poistivat valumavesistä kiintoainetta ja ravinteita koko tarkkailujakson ajan, ja osoittivat näin soveltuvansa valumavesien pitkäaikaiseen puhdistukseen. Ojitetuille kentille tulisi kuitenkin vielä kehittää menetelmiä fosforin poiston tehostamiseksi. SulKa-hankkeen tulokset on esitetty loppuraportissa (Karppinen & Postila 2015) ja Ecological Engineering –lehden julkaisussa (Heikkinen et al., 2018).

Tehdään Suomesta Euroopan mallimaa soiden tarjoamien ekosysteemipalvelujen käytössä osana vesiensuojelua! Tämän mahdollistavat runsaat suovaramme ja pitkäaikaiset kokemuksemme soiden käytöstä maankäytön vesiensuojelussa

Julkaistu 9.7.2020 klo 9.58, päivitetty 8.7.2020 klo 16.03