Hyppää sisältöön

Kuukauden luku

Vesistökunnostusverkosto julkaisee kuukausilukuja vesiin ja vesien tilaan liittyvistä aiheista. Tuorein kuukauden luku julkaistaan tällä sivulla. Aiemmin julkaistuja lukuja voit selata alasivustoilta kategorioittain:

Vesieliöt | Vesien tila | Vesistökuormitus | Vesivarat ja havainnot

Aihe-ehdotuksia kuukauden luvuksi voit lähettää sivun alareunassa olevan "palaute sivun vastuuhenkilölle" -linkin kautta.

 

Vesistökunnostusverkoston uusin kuukauden luku

Talvisadannan on ennustettu kasvavan 7-30 %

Talvisadannan kasvu
 
 
 
 
 
 

Ilmaston lämmetessä sademäärien arvioidaan kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan Suomessa. Suhteellisesti muutoksen on ennustettu olevan suurempi talvella kuin kesällä, ja pohjoisessa hieman voimakkaampi kuin etelässä. Ennusteiden mukaan sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten talvella. Vuosisadan lopulle tultaessa (2070-2099) talvella sataa ennusteesta riippuen noin 7–30 prosenttia (mallitulosten keskiarvo) enemmän kuin jaksolla 1981-2010 [1].

Vesistöjen kannalta sademäärillä on suuri käytännön merkitys, sillä se kasvattaa jokien virtaamaa. Kasvava sademäärä lisää myös valuntaa, eli maan pinnalla ja maaperän tai kallioperän sisällä tapahtuvaa veden virtausta. Vielä 1900-luvulla olimme tottuneet siihen, että talvikuukausina oli pakkasta, maa on aina jäässä ja sade tulee lumena. Ilmastonmuutoksen myötä todennäköisyys talvisiin vesisateisiin Suomessa kasvaa. Koko Suomen kuukausilämpötilojen keskiarvot ovat nousseet 2.3 °C asteella vuosina 1847-2013 eli keskimäärin 0.14 astetta vuosikymmentä kohden. Tämä muutos on lähes kaksinkertainen verrattuna koko maailman keskiarvoon ja suurinta lämpötilojen nousu on ollut marras-, joulu- ja tammikuussa [2].

Vaikka ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta on tukeva, ei muutoksen nopeutta tulevaisuudessa voida tietää täysin varmasti. Kasvihuonekaasupäästöjen tulevaa kehitystä arvioidaan erilaisten skenaarioiden avulla. Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdolliset kehityskulut (Representative Concentration Pathways, RCP) ovat ilmastonmuutospaneelin (IPCC) käyttämiä skenaarioita [3].

Lähteet:

1. Ruosteenoja K., Jylhä K. & Kämäräinen M. 2016. Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, Volume 51, Issue 1: 17–50. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf

2. Mikkonen, S., Laine M., Mäkelä H., Gregow H., Tuomenvirta H., Lahtinen M., Laaksonen A. 2015. Trends in the average temperature in Finland, 1847–2013. Stochastic Environmental Research and Risk Assessment, 29, 1521–1529, doi:10.1007/s00477-014-0992-2.

3. van Vuuren D.P., Edmonds J., Kainuma M. et al. The representative concentration pathways: an overview. Climatic Change 109, 5 (2011). https://doi.org/10.1007/s10584-011-0148-z

 

Julkaistu 23.12.2020 klo 14.15, päivitetty 13.1.2021 klo 10.12