Lumikuorma tänään Lumikuorma (*) *Huomaa, että kartta esittää vesistömallin laskemia arvoja. Ne voivat poiketa mahdollisista havainnoista. Lapissa lunta paikoin ...

Tuoreimmassa uhanalaisuusarvioinnissa Suomen merialueilla tavattavista levistä 10 arvoitiin uhanalaiseksi tai silmälläpidettäviksi. Tiedon puutteen johdoksi peräti 39 lajin kohdalla arviota ei kyetty ......

Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Liity verkostoon! Tilaamalla...

Suomen rannikkovyöhyke on luonnoltaan monipuolinen ja hämmästyttävän laaja: rantaviivaa on 46 000 km ja saaria noin 97 000. Erilaiset kallio- ja moreenirannat ovat vallitsevia, hiekka- ja sorarantoje...

Rannikkoluontotyyppien parantamisen kannalta tärkeimmät toimenpiteet liittyvät erityisesti Itämeren rehevöitymisen ja maaston kulumisen ehkäisemiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lisäksi rannat...

Itämeren rannikko muuttuu jatkuvasti, luontaisesti esimerkiksi maankohoamisen takia. Sadan viime vuoden aikana ihmisen vaikutus on kasvanut ja osittain jo peruuttamattomasti muuttanut rannikkoluontoa...

Valtioneuvosto nimitti 19.12.2019 uuden ilmastopaneelin, jonka puheenjohtajana jatkaa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. SYKEstä paneelissa jatkaa professori Jyri ......

Tunturiluonnon tulevaisuus on uhattuna. Kehitykseen vaikuttavat etenkin ilmastonmuutos ja edelleen voimakkaana jatkuva porojen laidunnus. Kasvava matkailu ja kiinnostus Lapin luonnonvarojen hyödyntäm...

Maailman vaelluskalapäivää (World Fish Migration Day) vietetään 16.5.2020. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta vapaana virtaavien jokien ja vaelluskalojen tärkeydestä järjestämällä aihetta esii...

Tunturi on vuorimuodostuma, jolla on puuton lakiosa. Varsinaisilla tuntureilla on tunturi­paljakkaa, jolla kasvaa sille ominaista arktis-alpiinista kasvillisuutta. Paljakan matalakasvuinen lajisto on...

Ilmastonmuutos ja laiduntaminen, erityisesti porojen kesä­laidunnus, ovat merkittävimpiä tunturiluontotyyppien tilaan vaikuttavia tekijöitä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa ilmastonm...

...

Suomen ympäristökeskus SYKE kartoitti työkaluja kuntien ilmasto-ohjelmien monipuoliseen vaikutusten arviointiin yhteistyössä maamme suurimpien kaupunkien kanssa. Selvityksessä olivat mukana Espoo, Hel......

Suomessa on noin 3900 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyviä. Uusimman arvion...

Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa selvitettiin ojittamattomina säilyneiden suoalueiden nykytilaa. Valuma-alueelta suolle purkautuva vesi on tärkeä osa suon vesitaloutta.......

Veden syövyttävyys Suomen pohjavedet ovat usein happamia ja pehmeitä eli ne voivat syövyttää metalliputkia ja -kalusteita. Happamuus aiheutuu veden suuresta hiilidioksidipitoisuudesta. Pehmeys j...

Arseeni on luonnon alkuaine, jota on pieniä määriä kallioperässä ja maaperässä. Maankamaran arseeni kulkeutuu luontaisesti pohjaveteen. Suomessa arseeni on paikallinen ongelma erityisesti porakaivois...

Pohjavedessä fluori esiintyy fluoridi-ionina. Fluoridia esiintyy Suomessa luonnostaan kohonneina pohjaveden pitoisuuksina rapakivialueilla, joita on Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanma...

Melko korkeita mangaanipitoisuuksia esiintyy yleisesti Suomen pohjavesissä, usein samanaikaisesti raudan kanssa. Mangaanin pitoisuutta kaivovedessä ei voi ennustaa, vaan pitoisuus on kunkin kaivon os...

Pohjaveden kovuus johtuu etupäässä veden sisältämästä kalsiumista ja magnesiumista, mutta kovuutta aiheuttavat myös rauta ja mangaani. Suomessa pohjavedet ovat yleensä pehmeitä, mutta kalkkikivialuei...